Rakennustaito > UUSIN LEHTI > Työmaa sillan alla

Työmaa sillan alla

Kulosaaren sillalla on tehty töitä viime marraskuusta lähtien. Sillan päällä työt näkyvät kuitenkin vain kaistajärjestelyinä. Sen sijaan sillan alla tapahtuu ja on tapahtunut jo paljon. Noin vuoden kestävän urakan aikana siirretään teräspalkkisillan yksi tukipilaririvi uuden kadun tieltä, uusitaan toisen välituen pilarit ja vahvistetaan kansirakennetta. Lisäksi tehdään porapaaluin tuentavalmius kahdelle tukipilaririville sillan kupeeseen rakennettavaa toimistorakennusta varten. Erikoinen työaihe oli toukokuun lopulla tehty sillan kannen keskimäärin 10 millin nosto tunkkien varaan kahden välituen kohdalta.

Kulosaaren sillan Sörnäisten puolella, Kalasataman metroaseman kohdalla tehtävät muutostyöt pyritään tekemään niin, että runsaan 50 000 ajoneuvon vuorokausiliikenne häiriintyy mahdollisimman vähän.

- Kaistajärjestelyjä tehdään noin sadan metrin matkalla. Kevyen liikenteen kaistoja sillan molemmin puolin on kavennettu. Lisäksi työvaiheesta riippuen yksi kaista on suljettuna, projektipäällikkö Janne Nordström HKR-Rakennuttajasta esittelee. Soittoja Nordströmille onkin tullut lähinnä siksi, että ihmetellään sillan työmaajärjestelyjä, vaikkei siellä tapahdu mitään.

Työmaapäällikkö Juha-Pekka Olli pääurakoitsija Destia Oy:stä voi kuitenkin vahvistaa, että ”kyllä tapahtuu”. Kun Nordström ja Olli kertaavat kesäkuun puolivälissä siltaremontin kulkua, molemmat myöntävät hankkeen haastavaksi - tehtävänsä mukaisesti tosin hieman eri kantilta. Siltaremontin tilaajaa, Helsingin kaupungin rakennusvirastoa edustavalle Nordströmille haastavinta oli saada suunnitelmat sellaisiksi, että niillä pystyttiin pyytämään tarjouksia ja sitten toteuttamaan työ.

Hitsiliitokset olivatkin niittiliitoksia

Aikataulu hankkeen alkuvaiheessa oli tiukka: suunnittelu aloitettiin kesäkuussa, kilpailutus kesti neljä kuukautta ja työt aloitettiin marraskuussa. Lähtötiedot ovatkin työn käynnistyttyä tarkentuneet huimasti. Kuvaava esimerkki lähtötietojen puutteista on se, että 50-luvun lopulla liikenteelle avautuneen sillan teräspalkit olivat suunnitelmien hitsiliitosten sijasta tehtykin niittiliitoksina. Uusiksi meni sen takia uusittavan osan hitsiliitokset, jotka tehdään nyt sovitepulttiliitoksina. Myös vanhat niittiliitokset avataan ja korvataan remonttialueella pulttiliitoksilla. Käytännössä se tarkoittaa yli neljäätuhatta käsityönä tehtävää liitosta.

Liitosasia oli työmääräisesti isoin yllätys, mutta muitakin on matkan varrella ilmennyt. Yhteistyö suunnittelijan, SITO Oy:n, rakennuttajan ja urakoitsijan kesken onkin ollut miesten mukaan erittäin tiivistä: - Yhdessä ja hyvässä hengessä, he kertovat.

- Aikamoisessa paineessa suunnittelijatkin ovat joutuneet tekemään töitä, Olli toteaa. Työmaan ykköshaasteeksi hän nostaakin sen, että työvaiheet on saatu erityisesti muutostilanteissa sovitettua yhteen ja limitettyä juohevasti niin etteivät työketjut katkea eivätkä kärsi kohtuuttomasti.

Työvaiheet sinällään eivät hänen mukaansa ole ylivoimaisia. Suuri osa töistä on erikoisrakentamista: teräsrakenteet, porapaalutus, maalaustyöt, vesipiikkaus, ruiskubetonointi, raudoitukset ovat kukin osaavien aliurakoitsijoiden hyppysissä. Myös vaativat telinetyöt tarkastuksineen tekee aliurakoitsija. - Omana työnä teemme muottityöt, betonoinnit, laakeroinnit, Olli listaa. Kesäkuussa työmaan kokonaisvahvuus pyöri 25:ssä.

Urakoitsijan innovaatio

Syy siltaremonttiin on Helsingin uuden alueen, Kalasataman rakentuminen. Sen uusi kokoojakatu Capellan puistotie ei näet mahdu kulkemaan sillan välitukien välistä. Niinpä välitukea T3 siirretään 4,5 metriä. Siirron lisäksi välituki T4 vahvistetaan ja toimistotalon rakentamisvalmius varmistetaan rakentamalla tuentavalmius välituille T5 ja T6. Yhteensä lähes 400 metriä pitkällä sillalla on 11 välitukea, joiden jännevälit ovat 30 - 42 metriä. Vanha silta on perustettu puupaalujen varaan. Remontissa paalutus tehdään porapaaluilla.

Iso asia työmaan kannalta on ollut urakoitsijan innovaatio, jonka mukaisesti sillan nostoon tarvittavat tuennat ja tunkkaus tehdään valmiiksi valettujen paalulaattojen päältä. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan tunkkaus olisi tehty paalutuksen päälle asennetun teräsristikon päältä.

- Työjärjestystä se muutti ratkaisevasti. Toisaalta työn kokonaisaika varmasti lyheni ja kustannukset alenivat samalla kun työskentelyolosuhteet helpottuivat, Olli arvioi.

Paalulaattojen teko nopeutetulla aikataululla oli sikälikin järkevää, että riski kesäaikaisista merenpinnan vaihtelun aiheuttamista ongelmista saatiin hallintaan. Riskin ymmärtää hyvin työmaalla, jossa merenpinta välkkyy aivan valmiiksi valetun paalulaatan takana. Jos laatta olisi vielä valamatta, töitä tehtäisiin nyt saven saartamina.

Seitsemän kilometrin porapaalutus

Porapaalutus oli kesäkuun työmaavierailun aikana jo loppusuoralla. Yhteensä maaperään on porattu noin 7 kilometriä 220- ja 406-millisiä paaluja. Isot paalut tulivat tukipilarien, pienemmät paalulaattojen alle. Kovin helppoja perustus- ja paalutusolosuhteet eivät olleet. 15-20 metrin syvyydellä oleva kallio viettää näet hyvin jyrkästi merelle päin.

Kekseliäisyyttä on tarvittu myös yläpuolisten olosuhteiden takia, sillä sillan kannen takia yläpuolella ei ollut tarpeeksi vapaata tilaa järeille paalutuskoneille. - Virittelemään jouduttiin, Olli toteaa.

Yksi lisähaaste oli myös alueella olevat pilaantuneet maat. Vaikka ne on määräysten mukaisesti tutkittu ja kuljetettu alueelta pois, työmaalta ei saa pumpata mitään vesiä mereen.

Keskimäärin 10 millin nosto

Syy siihen, että Kulosaaren siltaremontti on ollut tavallista enemmän myös lehtien palstoilla, on eittämättä sillan väliaikainen nosto. Janne Nordström naurahtaa, että nostosta tosin oli etukäteen aikalailla erilaisia käsityksiä: - Luultiin sen tapahtuvan käden käänteessä. Tosiasiassahan nosto kesti lähes viikon.

Syynä nostoon oli se, että vanhat siltapilarit saadaan purettua pois, rakennettua uudet pilarit ja asennettua niihin laakerit. Ollin mukaan nostokorkeus oli keskimäärin 10 milliä, suurimmillaan 30 milliä. - Keskeltä hieman enemmän, sillä osa tuista oli ennen nostoa hieman painunut. Silta nostettiin samaan muotoon kuin se oli ennen työn aloitusta.

Tunkkauspisteitä on yhteensä 54, yhden tunkin nostovoima on 150-250 tonnia.

Sillan kannen vaihtuville kaistajärjestelyille löytyy syy vanhan rakenteen vahvistusjärjestyksestä. Sillan kannen pääkannattajina on kuusi teräspalkkia, joihin tehdään vahvistuksia pareittain. Kulloinkin työn alla olevien kahden palkin yläpuolella oleva lähin kaista on suljettu liikenteeltä. Toleransseiltaan vaativaa hitsaustyötä ei näet voi tehdä liikenteen palkeille aiheuttamassa tärinässä.

Perinteistä korjaustakin

Kulosaaren siltaurakassa on Nordströmin mukaan pyritty yhdistämään mahdollisimman monta korjaustarvetta. Ns. perinteistä sillankorjausta on sillan yhden välituen vaurioituneen ruiskubetonoinnin piikkaus ja uusiminen. Lisäksi yhden pääkannattajan väli, jossa kannen alapohjan alla kulkevat kaukolämpöputket ruiskubetonoidaan.


Teksti ja kuva: Sirkka Saarinen

Kuvateksti:
HKR-Rakennuttajan Janne Nordströmin (oik.) ja Destian Juha-Pekka Olli toteavat kesäkuussa, että Kulosaaren siltatyömaalla on ollut paljon vaikeita asioita ratkottavaksi: - Tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä ne on saatu ratkottua, kaikki osapuolet ovat käyttäneet energiansa oikeisiin asioihin, miehet kiittelevät.