Rakennustaito > UUSIN LEHTI > Tulevaisuuden talo valmistuu Kuopioon

Tulevaisuuden talo valmistuu Kuopioon

Matalaenergiatalo kaikilla mausteilla

Suomessa on jo runsaasti matalaenergiataloja ja joitakin passiivitalojakin, mutta Kuopioon valmistuvan paritalon kohdalla voidaan puhua jo tulevaisuuden talosta. Erilaisia energiakulutukseen vaikuttavia ratkaisuja yhdistämällä Kallaveden rantaan nousseesta LämpöHelmi -talosta on saatu uuden ajan energiatehokas matalaenergiatalo kaikilla mausteilla.

Talon rakennuttajan, LämpöPlus Oy:n toimitusjohtaja Jukka Karjula kertoo, että LämpöHelmi on nimitys kokonaiskonseptille, jonka pohjana ovat LämpöPlus-energiaratkaisut. Kuopiossa Kallaveden rantaan valmistuvassa ensimmäisessä LämpöHelmi-talossa energiatehokkuus on huomioitu lämmitysjärjestelmästä ja rakenteista lähtien kodin elektroniikkaan saakka.

– Lähtökohtana oli tehdä talosta energiatehokkuuden edelläkävijä – yksi Suomen energiatehokkaimmista taloista. Kyseessä on uudenlainen energiatehokkaan suomalaisen asumisen malli, Jukka Karjula toteaa

Lämpöä ekologisesti ulkoilmasta

Lokakuussa rakentamaan aloitetun ja tammikuun pakkasilla harjaan nousseen paritalon lämmitysratkaisuna on LG Electronicsin Therma V -vesi-ilmalämpöpumppu, joka lämmittää pattereissa kiertävän veden hyödyntäen ulkoilman lämpöenergiaa. Lisälämmönlähteinä on LG:n ilmalämpöpumppuja. Ulkoilmasta lämmön keräävä lämmitystekniikka käyttää sähköä lämmön tuottamisen sijaan vain sen siirtämiseen. Therma V:n tehokerroin on alueella COP 3,0–4,50, jonka mukaan 1 kW sähköenergiaa tuottaa lämpöenergiaa jopa yli 4 kW:n edestä.

LämpöHelmeen tulee vesikiertoinen lattialämmitys. Paritalon lattioiden pintamateriaaliksi tulee parkettia, joka toimii hyvin vesikiertoisen lattialämmityksen kanssa. Lattian alla kiertävä vesi on noin 27-asteista, joten se ei kuivata parkettia.

Vesikiertoinen lattialämmitys on Karjulan mukaan energiatehokas, sillä lattian pintalämpötila, 23–25 astetta, riittää hyvin lämmittämään koko huoneen nykyaikaisessa hyvin eristetyssä talossa.

– LämpöHelmi on tulevaisuuden matalaenergiatalo, jossa talon lämmitys on ratkaistu ekologisella tavalla, hän kertoo.

Ilmastointia varten LämpöHelmeen valittiin Swegon ILTO Oy:n matalaenergiatuotteet, jotka soveltuvat erityisesti matalaenergia- ja passiivitaloihin.

Runko vesikattoon parissa viikossa

Betonielementeistä rakennetun kolmikerroksisen LämpöHelmen elementtitoimituksesta on vastannut Betonimestarit Oy, jonka betonielementit soveltuvat lämmönvaraus- ja tiiveysominaisuuksiensa ansiosta hyvin matalaenergiataloon.

LämpöHelmen runkona oleva BM-Kivitalo on myös nopea rakentaa, sillä sen runko-osat ja julkisivu toimitetaan tontille valmiina. Runko ja pintavalmis ulkoseinä valmistuvat vesikattoon asti yleensä noin neljässä viikossa, minkä jälkeen rakentaminen jatkuu sisätiloissa suojassa sateilta ja tuulelta.

– LämpöHelmitalo on tehty isoista elementeistä ja nopealla aikataululla, joten sen runkoa asennettiin loppusyksystä vain pari viikkoa. Hyvän suunnittelun se kyllä vaati, että onnistui. Arkkitehtiä tässä pitää onnistumisesta onnitella, kertoi myyntijohtaja Harri Heinonen.

Tekniikka yhdistyi arkkitehtuuriin

Harri Heinosen mukaan kohde oli Betonimestareille kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintoinen projekti.

– Energiatehokas kivirakentaminen oli meille tuttua jo ennestään, mutta LämpöHelmessä tekniikkaan piti yhdistää vielä monia arkkitehtuurisia seikkoja. Talossa on vaativia rakenteita ja mm. isoja aukotuksia.

LämpöHelmen lämpöeristeiksi valittiin SPU-eristeet niiden erinomaisten lämmöneristysominaisuuksien vuoksi. Heinosen mukaan seinärakenne ei enää voisi tiiviimpi olla, kun tiiveys on nyt sekä betonissa että eristeessä itsessään.

– Tiiveys on yhtä tärkeä kuin lämpöeristävä vaikutus, hän toteaa.

LämpöHelmeen valitulla eristeratkaisulla on hänen mukaansa ollut myös monia muita hyviä vaikutuksia: – Jos lämpöeristeet olisi tehty normaalisti mineraalivillalla, se olisi paksuntanut koko seinärakennetta 15–20 senttiä. Niin paksut rakenteet toisivat isoja ongelmia jo logistiikkakuljetuksiinkiin. Nyt on pärjätty ihan normaalilla kalustolla, hän kertoo.
Ulkoasun elävöittämiseen on BM-kivitalossa monia vaihtoehtoja alkaen tiilipintaisesta elementistä harjattuun, valmiiksi rapattuun tai maalattuun betoniin. Messutalon julkisivuihin valittiin valkoinen dolomiitti.

LämpöHelmen yläpohjaratkaisuksi valittiin paloturvallisuussyistä ontelolaatat. Erinomaisen tiiveyden saavuttamiseksi lämmöneristeenä ovat SPU-eristeet sekä puhallettava lasimineraalivilla Knauf Insulation Perimeter Plus. Näin yläpohjasta on saatu mahdollisimman tiivis ja ohut.

Hybridi-ikkunat ja teräsovi

Kun LämpöHelmi-talossa energiatehokkuus on viritetty äärimmilleen, on selvää, että myös sen ikkunat ja ovet ovat huolella valittuja. Talon ikkunoiksi valittiin uutta teknologiaa sisältävät Pihla Hybridit. Ne ovat nelilasisia matalaenergiaikkunoita, joiden ulkopuite on korkealaatuista komposiittia. Materiaalin lämmöneristävyys on todettu olevan 400-kertainen verrattuna ulkopuitteissa tyypillisesti käytettyyn alumiiniin.

Pihla-ikkunoiden myyntiedustaja Janne Tiainen kertoo, että hybridi-ikkunoiden eristeenä toimiva puite pienentää lämmönläpäisykerrointa. Uutuusikkuna saavuttaa nykyisiä ikkunoita selvästi paremmat U-arvot kaikissa kokoluokissa.

– Hybridi-ikkunamme U-arvo on 0,76 W/m2K, mutta se voi olla pienempikin lasivalinnasta riippuen. Myös komposiitin lämmöneristävyydessä alumiiniin verrattuna on VTT:n tutkimuksissa saatu vieläkin isompia eroja mitä ne markkinoimisessamme käytämme, Tiainen kertoo.
Pihlan käyttämän komposiitin lämpölaajenemiskerroin on sama kuin lasilla. Materiaalista työstetyn puitteen mittatarkkuus on korkea ja rakenne vahva, sillä komposiitin on todettu vastaavan vetolujuudeltaan terästä.

Lujuutta ja lämmöneristävyyttä pitäisi löytyä myös talon teräsrunkoisesta ulko-ovesta, jossa oven sisärakenteena on sisäpinnasta ulkopintaan asti yltävä jäykkä polyuretaanieriste. Eriste kattaa koko oven laajuuden ilman kylmäsiltoja. Uuden ovityypin Pihla on kehittänyt yhdessä eristyselementtitoimittajien kanssa, sillä polyuretaanieristettä käytetään tyypillisesti pakastimissa ja kylmiöissä.

Vesikate puhdistaa samalla ilmaa

LämpöHelmi-talossa esitellään myös joitakin erikoisia tuotteita. Tällainen on mm. vesikatteeksi valittu Icopalin Polar Top Noxite. Siinä Icapalin Polar Top -pintakermiin on yhdistetty ainutlaatuinen pintasirote, joka puhdistaa ilman typenoksidipitoisuuksia katalyyttisen prosessin avulla ja vähentää näin ollen liikenteen aiheuttamia haitallisia typenoksidipäästöjä.

– Kyseessä on meidän ensimmäinen Suomen referenssikohde. Icopal on paljon testannut ja kokeillut kyseistä pinnoitetta konsernin pääpaikassa Ranskassa. Suomessa pienimmissä olosuhteissa tehdyissä testeissämme olemme jo todenneet, että tuote kestää meidänkin olosuhteita. Tosin sen puhdistava vaikutus ei Suomessa ole talvella lumen vuoksi samaa luokkaa kuin Etelä-Euroopassa, kertoo Mikko Nikander Icopalista.

Nikander kertoo, että uuden tuotteen pohjalla on Icopalin normaali vesikatemateriaali, jossa kermin päällä on kivisirote. Noxite-tuote on pinnoitettu TiO2:lla eli titaanidioksidilla.

– Kyseessä on pintakäsittely, joka kiinnittää titaanidioksidipinnoitetun kivisirotteen bitumiin, hän toteaa.

Nikanderin mukaan tuote toimii, kun UV-säteily aktivoi titaanidioksidia. Näin syntyy fotokatalyttinen reaktio, joka neutraloi typenoksideja NO ja NO2 nitraateiksi.

– Pinnoite toimii siis katalyyttinä pinnalle laskeutuville päästöille.
Tuotteen tehokkuus on valmistajan mukaan n. 4 g/m2/vuosi. Se tarkoittaa, että 130 m2 tällaista kattoa pystyy neutraloimaan saman määrän typenoksideja, jotka syntyvät 15 000 km:n ajossa Euro 5 -päästöluokituksen henkilöautolla. Pintasirote ei kulu puhdistusprosessissa lainkaan, vaan sen toimintateho pysyy ennallaan koko pintakermin eliniän.

Internet-palvelun pilottikohde

LämpöHelmi-talossa tullaan kokeilemaan rakennuksen ylläpitoon liittyvistä asioista pientaloille sovellettua Internet-palvelua. Palvelu toteutetaan FIMX-järjestelmällä, jossa on jo pitkään ollut mukana isoja kiinteistönomistajia ja kiinteistömanagereja. Etenkin ulkoistettujen palvelujen hallintaan kehitetyllä järjestelmällä on jo yli 12 000 käyttäjää ja 50 000 rakennusta ylläpidossa.

Toimitusjohtaja Risto Pohjalainen Fimx Oy:stä kertoo yrityksen tarjoavan palvelua nyt myös pientalojen käyttöön. Palvelua esitellään Kuopion asuntomessuilla kolmessa talossa.

LämpöHelmi-talon vastaavana mestarina toimivan Matti Antikaisen mukaan järjestelmästä pyritään saamaan pientalonomistajalle eräänlainen tietopankki, jossa talon monet asiakirjat, sopimukset ja niihin liittyvät lomakkeet ovat tallessa ja käytettävissä. Parhaassa tapauksessa järjestelmä voisi jopa muistuttaa asukasta talon ylläpitoon liittyvistä asioista.

– Jos vaikka talon huoltokirjaan on merkitty, että rännit puhdistetaan keväisin, niin järjestelmän kautta tulee sähköpostiin keväällä viesti, että rännit tulisi pian puhdistaa. Jos työn haluaa ulkoistaa, niin sen voi tietokoneelta klikata lähtemään saman tien tehtävästä vastaavalle palveluntuottajalle. Järjestelmä antaa vastauksena työn hinnan ja toteutusaikataulun, Antikainen kertoo.

Järjestelmästä pientaloasukas löytäisi Antikaisen mukaan apua myös moniin muihin talonkäyttöön, huoltoon ja arkipäivän asumiseen liittyviin asioihin:

– Järjestelmän kautta voisi helposti esimerkiksi kilpailuttaa energianostonsa. Myös huollon, kotipalvelujen, turvan ja hoivan järjestäminen ovat asioita, jotka sinne saadaan linkitettyä, hän luettelee.

Jos talossa on esimerkiksi liiketunnistimia, voidaan niiden välittämä tieto ja hälytykset yhdistää järjestelmään. Hälytykset voidaan haluttaessa laittaa lähtemään automaattisesti vartiointiliikkeeseen.

– Tarvittaessa asunnosta saadaan siirretyksi kuvaakin, jos vaikka halutaan tarkistaa, liikkuko yksin asuva vanhus asunnossa, Antikainen toteaa käyttömahdollisuuksista.


Teksti: Siru Väisänen

LämpöHelmi-mallin tavoitteena

passiivitalon energiatehokkuus

LämpöHelmi on uudenlainen energiatehokkaan suomalaisen asumisen malli. Se on nimitys kokonaiskonseptille, jonka pohjana on ilma-esilämpöpumppuun ja ilmalämpöpumppuihin perustuva energiaratkaisu. Malli soveltuu sekä uudis- että korjausrakentamiseen.

Konseptissa kunkin kohteen yhteistyökumppanit sitoutuvat aina yhteiseen energiansäästötavoitteeseen. Tarkoituksena on, että energiaratkaisun ja valittujen yhteistyökumppaneiden avulla voitaisiin saavuttaa jopa passiivitaloon verrattava energiatehokkuus sekä uudis- että korjauskohteissa. Energiaratkaisuna LämpöHelmi-mallissa on aina LämpöPlus-energiaratkaisu, joka räätälöidään kohteen mukaan.

Kuopioon valmistuvan maamme ensimmäisen LämpöHelmi-talon pääarkkitehti on SAFA Jorma Paloranta. Hänen mielestään kohde on kaikin puolin onnistunut, vaikka se jouduttiinkin suunnittelemaan ja toteuttamaan huippunopealla aikataululla.

– Lähtökohta oli sellainen, että muut rakennukset olivat messualueella jo harjassa, kun LämpöHelmeä vasta alettiin suunnitella. Siinä piti olla tarkkana, että saatiin kaikki sujumaan, hän toteaa.

Tiukan aikataulun lisäksi talo oli Palorannan mukaan muutenkin haastava suunnitella ja toteuttaa pienelle järvenrantatontille.

– Molemmista asunnoista piti tietysti saada avautumaan mahdollisimman paljon näkymiä järvelle päin. Siinä sai todella miettiä, että saatiin näkymät pienellä tontilla onnistumaan. Ja kun tilaaja halusi rantaan vielä hulppean saunarakennuksen, niin piti tietysti katsoa, että sieltäkin on järvelle upeat näköalat, mutta ettei sauna vie myöskään näkymiä päärakennukselta, hän toteaa.

Kaikki onnistui Palorannan mukaan tiukasta aikataulusta huolimatta kuitenkin hyvin.

– Nyt etenkin rakennuksen toisesta kerroksesta on hyvät näkymät saunarakennuksen yli järvelle. Lisäksi pienemmästä asunnosta näkymä järvelle on aivan esteetön, hän tyytyväisenä toteaa. (SV)

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen:

Energiaystävällisten ratkaisujen merkitys korostuu

LämpöHelmitalon harjannostajaisissa tammikuun lopulla puhunut elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen totesi, että rakennusten lämmittämisellä on Suomessa hyvin suuri vaikutus sekä energiankulutukseen että kasvihuonekaasujen syntymiseen. Rakennusten lämmittämiseen kuluu yli 20 prosenttia kaikesta käytetystä energiasta ja siitä aiheutuu kolmannes Suomen kasvihuonepäästöistä.

Ministeri Pekkarinen korosti puheessaan energiaystävällisten ratkaisujen merkitystä talojen rakentamisessa ja lämmittämisessä. Sekä uudisrakentajilla että rakennuskannan saneeraajilla on nyt erittäin merkittävä asema energiansäästötalkoissa. LämpöHelmen kaltaisia rakennuksia Pekkarinen piti asian edelläkävijöinä.

– Kahdesta asiasta pitää nyt pystyä pitämään huolta: siitä että rakennusten lämmittämiseen kuluisi mahdollisimman vähän energiaa. Toinen tärkeä asia on, että siitä energiatarpeesta, mikä joka tapauksessa tarvitaan, voitaisiin tulevaisuudessa tuottaa yhä enemmän uusiutuvalla energialla, hän totesi.

Pekkarinen muistutti, että Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvien energiamuotojen osuutta kokonaisenergiatuotannossa kymmenellä prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

Energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden lisäksi nyt tuleekin miettiä, miten tämä uusiutuvien energian osuus saataisiin täytettyä. Biopolttoaineilla on asiassa tärkeä merkitys, mutta myös uusi lämpöpumpputeknologia on Pekkarisen mukaan tässä suhteessa erittäin mielenkiintoinen.

– Lämpöpumpputeknologialla tulee tulevaisuudessa olemaan aikaisempaa merkittävämpi rooli rakennusten lämmittämisessä. Nyt tehtävillä rakennuspäätöksillä on vaikutuksia vuosikymmeniksi eteenpäin, hän totesi. (SV)


kuvateksti:

LampoHelmi-talon parvekkeet ja suuret ikkunat sijoittuvat järven puolelle.