Rakennustaito > UUSIN LEHTI > Mestariasiaa 2/2010

Mestariasiaa 2/2010

Yhteishaku alkaa ammattikorkeakouluissa, infra-alan paikoista pulaa

Ammattikorkeakoulujen yhteishaku avautuu maaliskuun alussa. Viime vuonna rakennusala oli yksi vetovoimaisimmista opintosuunnista. Rakennusalan työnjohdon koulutukseen oli noin 3,5 ensisijaista hakijaa jokaista aloituspaikkaa kohden. Rakennusinsinööri koulutukseen luku oli myös korkea, noin 2,5.

Rakennusalan työnjohdon koulutusta ei vuosituhannen alkuvuosina ollut tarjolla. Tämä koulutusaukko näkyy nyt työmailla työnjohtajapulana. Vasta vuonna 2007 oli taas mahdollista hakeutua Rakennusmestari AMK -tutkintoon valmistavaan koulutukseen.

Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen avulla rakennustyömaille ei ole kuitenkaan saatu tuotannonjohdon tehtäviin pitkällä tähtäimellä sitoutunutta henkilökuntaa. Syksyn 2007 jälkeen opintonsa on aloittanut yhteensä vasta vajaat 800 rakennusmestariopiskelijaa. Työssä olevien rakennusmestarien eläkkeelle siirtymisvauhti kasvaa lähivuosina, mutta uutta väkeä ei valmistu riittävän paljon.

Pääkaupunkiseudulla vajausta infra-koulutuksessa

Nykyisessä rakentamisen suhdanteessa infra-ala työllistää suhteellisesti eniten. Viimevuonna oli haettavana infra –puolelle Rakennusmestari Amk opiskelupaikkoja liki 90. Nyt 2010 yhteishaussa vain Lappeenrannan ammattikorkeakoulussa on haettavana suoraan 16 infra –puolen aloituspaikkaa. Turussa ja Oulussa 40 aloituspaikan ryhmille tulee molemmissa olemaan tarjolla infra-suuntautumisvaihtoehto, mutta kuinka moni sen valitsee, nähdään vasta reilun vuoden kuluttua.

On hämmästyttävää, ettei pääkaupunkiseudulla, jossa työllisyysnäkymät ovat ylivoimaisesti parhaimmat, nähdä tarpeelliseksi kouluttaa myös infra –osaajia.

Voidaan toki puolustautua, että tarjoamalla koulutusta opiskelijoille kotiseudullaan pyritään kyseisten alueiden elinvoimaisuutta parantamaan. On kuitenkin otettava huomioon, etteivät esimerkiksi Länsimetron tai kehäradan rakentaminen siirry maakuntakeskuksiin koulutuspaikkojen ja siellä valmistuvien osaajien perässä.

On todennäköistä, että valmistuttuaan liian monella noista rakentamisen ammattilaisista on edessään muutto työnperässä pääkaupunkiseudulle. Ammattiin valmistumista tukee merkittävästi hyvä työharjoittelu, jota sitäkään ei välttämättä ole riittävästi tarjolla maakuntakeskuksissa.

Koulutusta suunniteltaessa ja aloituspaikkoja jyvitettäessä olisikin otettava nykyistä vahvemmin huomioon työelämän tarpeet siinä, missä osaajia koulutetaan ja mihin tehtäviin. Nuorten tulevaisuutta ei saa vaarantaa aluepolitiikan nimissä.

Ahti Junttila
toimitusjohtaja
Rakennusmestarit ja –insinöörit AMK RKL