Mestariasiaa 6/2010
Rakennusmestarin ammatin arvostus korkealla
Johtamisen arvostus kasvaa ja ruumiillisen työn laskee, ainakin Suomen Kuvalehden keväällä 2010 julkaiseman tutkimuksen mukaan. Rakennusmestari on edelleen 49. arvostetuin 380 ammatin joukossa.
Suomalaiset arvostavat eniten lääkäreitä, joista arvostetuin on kirurgi. Myös vuonna 2007, jolloin tutkimus tehtiin edellisen kerran, kirurgi oli ykkönen. Muilla ”mitalisijoilla” vuonna 2010 olivat erikoislääkäri ja lääkäri. Kymmenen kärkeen mahtuivat myös palomies, ylilääkäri, neurologi, silmälääkäri, kätilö. hammaslääkäri sekä sairaanhoitaja ja lentokapteeni tasapistein.
Rakennusalan ammateista korkeimmalle nousi arkkitehti (47.). Muut alan ammatit olivat järjestyksessä: Rakennusmestari 49. (49. ed. kerralla), puuseppä 60. (57.), muurari 84. (68), rakennusurakoitsija 87 (83), rakennusmies 89. (66), putkimies 95. (77), insinööri 131. (131.), korjausmies 138. (106.), työnjohtaja 149. (158), betoniraudoittaja 155. (123), tiemestari 158. (196), LVI-suunnittelija 183. (144.), panostaja 257. (278).
Kolmessa vuodessa listalla on noussut eniten proviisori + 52 sijaa. Huomionarvoista on myös tiemestarin ammatin arvostuksen nousu + 38 sijaa. Nopeimpia laskijoita ovat mm. ahtaaja -86 sijaa. LVI-suunnittelija -39 ja hitsaaja -34 sijaa.
Nuoret arvostavat enemmän kuin muut mm. ammattiurheilija, kiinteistövälittäjä ja ”personal trainer” -ammatteja ja vähemmän kuin muut mm. arkkipiispa, proviisori ja IT-asiantuntija –ammatteja.
Suomen Kuvalehti on vuodesta 1991 alkaen tutkinut ammattien arvostusta kyselyllä. Viime keväänä Taloustutkimus postitti 2000:lle satunnaisotoksella valitulle suomalaiselle tutkimuslomakkeen, jossa pyydettiin pisteyttämään 38 ammattia arvostuksen mukaan. Lomakkeita palautui 545. Vastaajat olivat 15-64 –vuotiaita ja edustivat kohderyhmää mahdollisimman hyvin ikänsä, sukupuolensa, asuinpaikkajakauman puolesta. Ammatteja arvioitiin asteikolla, jossa paras arvosana oli 9 ja huonoin 1.
Rakennusmestarikoulutuksella on vetovoimaa
Rakennusmestarin ammatilla ja koulutuksella on nyt kysyntää. Suosio ylitti jälleen odotukset, sillä tänä vuonna tarjolla olleita 336 aloituspaikkaa kahdeksassa ammattikorkeakoulussa haki ensisijaisesti 1127 henkilöä. Koulutuspaikkojen määrä voitaisiin ammatin hyvän arvostuksen perusteella nostaa 500:een.
Erityisesti infra-rakentamisen koulutustarjontaa tulisi lisätä.
Ilahduttavaa on myös se, että Seinäjoen ammattikorkeakoulu on saanut luvan syksyllä 2011 alkavalle ra-kennusalan työnjohdon koulutusohjelmalle. Talonrakentamisen opiskelun aloittaa tuolloin Etelä-Pohjanmaalla 25 tulevaa rakennusmestaria (AMK).
Hannu Ahokanto
viestintäpäällikkö
Rakennusmestarit ja
-insinöörit AMK RKL