Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset ja tiedotteet » Lehdistötiedotteet » Rakentamisen yhteisen laadun määrittäjä – RYL

Rakentamisen yhteisen laadun määrittäjä – RYL



Jokaisella on henkilökohtainen mielipide siitä, mikä on hyvää tai vähintäänkin tarpeeksi hyvää laatua. Kun puhutaan suuresta, kymmenien jopa satojen osapuolten ja miljoonien eurojen hankkeesta, ei jokaisella voi olla erilaista käsitystä tavoiteltavasta tai saavutetusta laadusta. Tämän kaaoksen välttämiseksi ovat syntyneet RYLit, Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset.

Yleisesti on hyväksytty, että Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset RYL on käytettävän rakennustavan kirjallinen kuvaus. Kuvaus perustuu olemassa oleviin, rakentamisen eri tahojen laatimiin laatuvaatimuksiin, työselostuksiin, standardeihin ja niiden perusteella koottuun alan yhteiseen käsitykseen hyvästä rakennustavasta.

Alan käsitys ja erityisesti käsityksen edustavuus varmistetaan käymällä kunkin RYLin laatuvaatimukset läpi laajasti rakennusalaa edustavissa toimikunnissa ja työryhmissä sekä pyytämällä sen luvuista lausuntoja rakennuttajilta, urakoitsijoilta, suunnittelijoilta, viranomaisilta, järjestöiltä ja yksittäisiltä asiantuntijoilta.

– Ensimmäistä Rakentamisen yleiset laatuvaatimukset RYLiä tehtiin erillisinä vihkoina koko 1960-luvun ajan ja julkaistiin kokonaisuutena 1970-luvun alussa. Rakennustietosäätiö on ollut veto- ja tuotantovastuussa kaikissa RYL-tuotteissa, kertoo yliasiamies Matti Rautiola Rakennustietosäätiö RTS:stä. Erillisiä RYLejä on tähän mennessä julkaistu liki 20, osa on uusiutunut jo useamman kerran.

Rautiolan pelkona on, että tieto tulevaisuudessa pirstaloituu, jolloin jäisimme kansainvälisten suurtoimijoiden tuottaman tiedon varaan.

– Suomalaisten menestyminen eri alueilla on yleensä perustunut yhteistyöhakuisuuteen. Myös Rakennustiedon tapa tuottaa tietoa on pitkälti eräänlainen yhteistyöalusta, jollaisella esimerkiksi juuri RYLit on kehitetty. Suomalaisen rakennusalan kilpailukyky omalla, myös lähialueet käsittävällä markkina-alueella perustuu pitkälti omaan terminologiaan ja tiedon hallintaan, hän pohtii ja viittaa samalla mm. Virossa käyttöön otettuihin suomalaisten RYLien käännöksiin.

Monen vuoden konsensushanke
Liki kaikkia voimassa olevien RYLien projekteja on ollut vetämässä tuote- ja palvelujohtaja Lea Vettenranta Rakennustieto Oy:stä. Hänen mukaansa kyseessä on parhaimmassa tapauksessa kolmen, yleensä jopa viiden vuoden yhteisprojekti alan toimijoiden kesken.

– Ensin täytyy määritellä ja rajata hanke, etsiä sille rahoittajat, koota niin meiltä kuin muualtakin tekijät ja vetäjät koko hankkeelle ja sen eri osille, hän kertoo. Projektin moninaisuutta kuvannee se, että esimerkiksi MaalausRYLin tekoon osallistui suoraan yli 100 henkilöä ja lisäksi tulivat vielä lausunnonantajat.

RYLin laatiminen on alan konsensushanke. Lopputuloksen tulee olla kaikkien mukanaolijoiden hyväksymä. Jokaisen RYLin laatimista varten kutsutaan kokoon eri osapuolia edustava valvova toimikunta. RYLin kohteesta riippuen valvovassa toimikunnassa voivat olla edustettuina päärahoittajat, rakentamisen eri osapuolten edustajat ja asiantuntijat. Lisäksi kunkin RYLin eri osa-alueille on omat asiantuntijatoimikuntansa tai työryhmänsä. Tarkkaan rajatuille osille saatetaan tilata myös erilliset käsikirjoitukset. Jokainen RYLin osa käy läpi myös laajan lausuntokierroksen.

Laatutyö tulevaisuudessa
Kansallinen lainsäädäntö soveltaa jo nykyisin hyvin pitkälti EU-lainsäädäntöä. Kuitenkin erityisesti rakentamisen osa-alueilla kansalliset perinteet, tavat mutta myös ympäristön asettamat vaatimukset poikkeavat suuresti toisistaan. Tämä puolestaan tarkoittaa, että tulevaisuudessakin on edelleen tarvetta sille, että meillä on oma tapamme määritellä rakentamisen laadulliset puitteet.

– Kuinka me sen tulemme tekemään, vaatii tietysti jatkuvaa kehitystyötä, Rakennustiedon toimitusjohtaja Pasi Hulkkonen näkee. – Yhteisesti hyväksyttävän tiedon jalostaminen on pitkäkestoinen prosessi, mutta nykyaikana kaiken täytyisi tapahtua aina vain nopeammin. Aika tulee olemaan kriittinen tekijä jatkossa konsensustyölle.

Myös koostetun tiedon käytettävyys kaikille osapuolille, niin suunnittelussa, tilaamisessa kuin itse tekemisessä asettaa tuotteelle vaatimuksia. Enää ei painettu monikiloinen paperikirja ole monellekaan paras käyttöliittymä. Hulkkosen mukaan monipuoliset, erilaisissa käyttöympäristöissä toimivat e-versiot ovat jo osittain tätä päivää.

– Vaaditaan nopeutta, hakuominaisuuksia, visuaalisuutta, jotta koko tietomassa olisi käyttäjäystävällisesti hyödynnettävissä koko rakentamisen ketjussa ja rakennuksen elinkaaren aikana, hän pohtii. – Kiinteistökehittäjästä rakentamisvaiheen kautta valmiin kiinteistön hoitoon ja käyttöön, jokaisen toimijan tulee saada oikeaa tietoa oikeaan aikaan ja hänen haluamallaan tavalla – paperilla, netin yli, e-kirjana, mobiilina tai mitä sitten kehitetäänkään.

– Tärkeintä RYLeissä ja muissakin meidän tietotuotteissa on kuitenkin sisältö, joka hyödyttää ja palvelee käyttäjäänsä. Antaa hänelle eväitä laatuun, ongelmien ratkaisuun, virheiden välttämiseen. Toisin sanoen kertoo käyttäjälle, millainen on hyvä rakennus- ja kiinteistönpitotapa, Hulkkonen painottaa.

Lisää taustatietoa käyttäjistä, nimikkeistöistä ja voimassa olevista RYL-julkaisuista.

RYL-taustainfon 11.3.2013 esitykset:

Lisätietoja:
  • Yliasiamies Matti Rautiola, puh: 0207 476 300, matti.rautiola@rakennustieto.fi
  • Tuote- ja palvelujohtaja Lea Vettenranta, puh: 0207 476 361, lea.vettenranta@rakennustieto.fi
  • Toimitusjohtaja Pasi Hulkkonen, puh: 0207 476 333, pasi.hulkkonen@rakennustieto.fi
Materiaalitilaukset:
  • Markkinointi- ja viestintäjohtaja Riitta Ollila, puh. 0207 476 405, riitta.ollila@rakennustieto.fi

« takaisin

Lehdistötiedote 11.3.2013