Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset ja tiedotteet » Lehdistötiedotteet » Erik Bryggman 125 vuotta – edelleen läsnä ihmisten arjessa

Erik Bryggman 125 vuotta – edelleen läsnä ihmisten arjessa


Uutuuskirja esittelee ensimmäistä kertaa kaikki Erik Bryggmanin toteutetut työt ja tärkeimmät toteutumattomat suunnitelmat. Tuottelias ja laaja-alainen Bryggman suunnitteli 1910-luvulta 1950-luvulle monenlaisia kohteita kesämökeistä teollisuuslaitoksiin, sisustuksista asuinalueisiin, elokuvateattereista kirkkoihin.

Turku Yleisöesittely to 15.12 klo 18 Argentina-sali, Kåren, Hämeenkatu 22, Turku

Bryggmanin tuotannon kattava esittely Erik Bryggman oli Alvar Aallon aikalainen ja tämän arvostama kollega. Heidän yhteistyöllään oli mullistava vaikutus Suomen arkkitehtuuriin. Bryggman oli luonteeltaan syrjäänvetäytyvä, eikä ole yhtä tunnettu kuin Aalto, mutta hänellä oli huomattavasti hiljaista vaikutusvaltaa.

Kirjan kuvitus käsittää historiallisia ja nykytilanteen valokuvia sekä Bryggmanin piirustuksia herkistä luonnospiirustuksista tarkkoihin pohja- ja asemapiirustuksiin. Kirjan kohde- ja nimihakemistot sekä perusteelliset kirjallisuusluettelot helpottavat yksittäisen tiedon löytämistä ja antavat lisätietoa kiinnostuneille.

Runsaasti kuvitettu tietokirja on tarkoitettu kaikille modernista arkkitehtuurista kiinnostuneille. Se on perusteellinen käsikirja myös tutkijoille ja opiskelijoille. Kirja julkaistaan suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Klassista ja modernia Bryggmanin arkkitehtuurissa näkyy kiinnostavalla tavalla sekä moderni että klassinen lähestymistapa.

Uransa alussa Bryggman suunnitteli Turkuun useita pohjoismaista klassismia edustavia asuintaloja, joita pidetään tyylisuunnan hienoimpina esimerkkeinä Suomessa. Alvar Aallon ja Bryggmanin yhdessä suunnittelema Turun messut (1929) oli funktionalismin manifesti suomalaisessa arkkitehtuurissa. Vierumäen urheiluopisto (1931–36), Åbo Akademin kirjatorni (1934–35) ja Sammon talo (1936–38) ovat keskeisiä funktionalistisia töitä Suomessa. Turun ylösnousemuskappeli (1938–41), Bryggmanin tunnetuin työ, vakiinnutti modernistisen arkkitehtuurin suomalaiseen kirkkorakentamiseen.

Jälleenrakennuskautena Bryggman toteutti useita teollisuusrakennuksia, kouluja, sairaaloita ja asuinrakennuksia. Kirjassa esitellään myös hänen viimeiset suunnittelutyönsä, Lappeenrannan, Lohjan ja Honkanummen siunauskappelit, jotka ovat olleet vähän esillä aiemmissa Bryggmania käsittelevissä julkaisuissa. Kirja esittelee myös yksityiset kohteet, kuten Bryggmanille keskeiset yksityistalot, maatalot ja huvilat.

Erik Bryggmanin syntymästä on tänä vuonna kulunut 125 vuotta. Bryggman syntyi Turussa 1891. Hän opiskeli vuodesta 1906 Turun piirustuskoulussa iltaopiskelijana muiden opintojen ohessa ja sai saman koulutuksen kuin siellä opiskelleet kuvataiteilijat. Arkkitehdiksi Bryggman valmistui Teknillisestä korkeakoulusta 1916. Bryggman perusti Turkuun 1923 oman arkkitehtitoimiston, jossa työskenteli kuolemaansa 1955 saakka.

Kirjan tekijä FM, tietokirjailija Mikko Laaksonen, toimii Bryggman-instituutin asiamiehenä. Hän on aiemmin kirjoittanut kirjat Turun puutalot (2016), Turun seutu kartoin (2015), Turun seudun arkkitehtuuriopas (2013, yhdessä Juri Nummelinin kanssa) sekä Turun raitiotiet (2008).

Lisätiedot: Mikko Laaksonen, mikala@utu.fi ja info@bryggman.fi, 040-7202256
Kristiina Bergholm, Rakennustieto Oy, kristiina.bergholm@rakennustieto.fi.

Erik Bryggmanin arkkitehtuuri
Mikko Laaksonen
Rakennustieto Oy, 2016
ISBN 978-952-267-152-3
ISBN 978-952-267-164-6 (ruotsinkielinen) ISBN 978-952-267-163-9 (englanninkielinen)
Koko B5, pehmeät taitekannet
232 sivua, lähes 400 kuvaa
Hinta 55 € (sis. alv)
« takaisin