Rakennustieto
EtusivuYhteydenottoHaku
RY. Rakennettu ympäristö > Uusin lehti > Väestönsuojat, tarvitsemmeko niitä?
Lehti: 1/2009 | Sivu: 70

Väestönsuojat, tarvitsemmeko niitä?


Suomessa käytännössä lähes kaikkiin asuinkerrostaloihin on rakennettu 1950-luvun lopulta lähtien väestönsuoja. Väestönsuojien rakentamisen kustannukset maksaa Suomessa rakennuttaja, kun taas esimerkiksi Ruotsissa rahoituksesta on huolehtinut pääasiassa valtio. Kaikkien suojien oletetaan joutuvan yhtä todennäköisesti kaasuhyökkäyksen tai ydinlaskeuman kohteeksi, minkä vuoksi kaikki suojat on varustettu radioaktiivisilta ase-aerosoleilta sekä biologisilta ja kemiallisilta haitta-aineilta suojaavalla ilmastointijärjestelmällä. (2)

Pelastuslain 60 §:ssä määrätään väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta uudisrakentamisen yhteydessä. Rakentamisvelvoitteet eivät koske omakotitalorakentamista. Saman lain 63 § on tärkeä säännös omakotiasukkaan kannalta. Sen mukaan kunnan on suojelukohteissa rakennettava yleisiä väestönsuojia niitä alueilla asuvia varten, joita ei voida riittävästi turvata rakennuskohtaisten väestönsuojien avulla tai muilla keinoin. Suojien rakentamisen määrittää Suomessa pelastuslaki ja pelastusasetus. Väestönsuoja on rakennettava rakennukseen tai rakennusryhmään, jonka kerrosala on vähintään 600 m². Väestönsuojan on katettava käyttötarkoituksen mukaan joko kaksi tai yksi prosenttia rakennuksen kerrosalasta tai 0,75 m²/hlö sekä suojan tarvitsemat aputilat. Alle 12 neliömetrin suuruisia väestönsuojia ei kuitenkaan saa rakentaa. (2) Saneerauskohteissa velvoite astuu voimaan nykyisin yli 1 000 m² hankkeissa. Väestönsuoja saadaan sijoittaa suojelukohteessa enintään 250 metrin ja muulla alueella enintään 500 metrin päähän rakennuksesta, jota varten se rakennetaan.

Tällä hetkellä Suomessa on suojapaikkoja lähes 3,4 miljoonalle ihmiselle. Ts. melkoinen osa on ilman suojapaikkaa tai suoja sijaitsee liian kaukana. Mitoitusperusteena käytetään suojassa 0,75 neliömetriä suojatilaa per henkilö. Väestönsuojista 40 prosenttia on työpaikkojen ja 60 prosenttia asuntojen yhteydessä. Yleisissä väestönsuojissa on 110 000 suojapaikkaa.(4) Yleiset suojat ovat tarkoitettu suojaksi lähinnä niille, joilla ei ole suojapaikkaa kotona tai työpaikalla. Maaseudulla, haja-asutusalueilla, pientaloalueilla ja vanhoissa rakennuksissa ei yleensä ole väestönsuojia, joten suojatoimista vastaavat asukkaat itse. Tällöin on esimerkiksi säteilytilanteessa suojauduttava sisälle. Jos väestönsuojaa ei ole, on kiinteistön omistajan tehtävä suunnitelma tilapäisen suojatilan kunnostamiseksi. Tarvittavat kunnostustoimet riippuvat siitä, mitä vaaraa vastaan suoja kunnostetaan. Rakennusta voidaan esimerkiksi tiivistää, lujittaa tai vahvistaa.

Rakentamiskustannukset hyötyjä suuremmat


Väestönsuojien rakentamisvelvoite aiheuttaa vuosittain mittavat kustannukset rakennuttajille. Kustannukset muodostuvat suojaluokasta riippuen kalliista 20–40 cm betoniseinistä, paksuista ylä- ja alapohjarakenteista sekä teknisistä laitekustannuksista. Lisäkustannuksia tulee myös suojien erikoissuunnittelusta ja suuremmista perustamiskuluista. Suojasta poistuminen vaatii lisäksi sortumasuojatun kulkutien, joko ulkopuolisen tunnelin tai vahvistetun betonilaatan käytävään. Tilaa vievien liikerakennusten suojat ammottavat yleensä tyhjyyttään, koska rauhanajan käyttöä niille on vaikea järjestää. Suojakustannukset on uudisrakennuksissa yleensä pakko jyvittää asuntojen hintoihin, olkoonpa vss-tilojen käyttötarkoitus mikä tahansa.

Esimerkiksi 1 500 neliömetrin kokoisessa kerrostalossa, jossa on 25–30 asuntoa ja johon rakennetaan 40 neliömetrin väestönsuoja, ovat sen rakennuskustannukset reilut kaksi prosenttia rakennuksen kokonaiskustannuksista, mikäli väestönsuojaa voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuten säilytystilana. Mikäli väestönsuojalle ei ole muuta käyttöä, nousee kustannusosuus prosentilla. Kerrostalon väestönsuojan rakentaminen maksaa Helsingissä arvonlisävero mukaan lukien noin 2 400 euroa neliömetriltä, jos kyse on enintään 90 neliömetrin kokoisesta väestönsuojasta. Käytännössä väestönsuoja voi siis maksaa saman verran kuin asunto. Rakentaminen on suhteessa sitä kalliimpaa, mitä pienemmästä suojasta on kysymys. (7)
Väestönsuojien rakentaminen tulee kalliiksi etenkin monissa teollisuushalleissa, joihin ei muuten olisi tarvetta rakentaa kellaritiloja. Näissä väestönsuojan osuus rakennuskustannuksista voi nousta yli viiden prosentin. (5) Onneksi teollisuushankkeiden osalta suojien rakentamisesta on mahdollisuus saada lääninhallituksen päätöksellä vapautus, helpotusta tai lykkäystä. Kriteerinä yleensä ovat liian suuret kustannukset suhteessa kokonaiskustannuksiin. Vaikeissa saneerauskohteissa voidaan määräystenmukainen suoja korvata teräksisellä suojahuoneella suojatarpeen ollessa enintään 20 m², jos katsotaan, että suojan rakentaminen muutoin olisi mahdotonta.

Väestönsuojatyypit ja suojelukohteet


Nykyaikana väestönsuojat jaetaan luokkiin K, S1, S3 ja S6. Näistä K-luokan suoja on rakenteiltaan kevyempi, pienkerros- ja rivitalojen sekä pienten liike- ja teollisuusrakennusten väestönsuoja, ja S1-luokan suoja tavanomainen kerrostalon väestönsuoja. K-luokan suoja voidaan rakentaa joko teräksisenä (< 20 m²) tai teräsbetonisena, S1-luokan suojien on oltava teräsbetonia. S3 on joko kevytrakenteinen kalliosuoja tai raskas teräsbetoninen väestönsuoja. Luokan S6 väestönsuojat ovat suuria kalliosuojia, jotka kestävät 6 barin räjähdyskuormituksen. (3)

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että tyypillisen taktisen ydinaseen räjähtäessä ilmassa räjähdyspaine ei nouse tälle tasolle edes välittömästi räjähdyksen alapuolella. Koska ison suojan todennäköisyys saada suora pommin osuma on suurempi kuin pienen, isot suojat on rakennettava pieniä vahvemmiksi. (6) Tämän vuoksi kunkin suojaluokan väestönsuojille on määrätty maksimikoot, jotka riippuvat siitä, missä suoja sijaitsee. Sisäasiainministeriö määrittää erityiset suojelukohteet, joissa väestönsuojavaatimukset ovat tiukemmat kuin muulla alueella. Suojelukohteiden oletetaan joutuvan muuta maata todennäköisemmin hyökkäyksen kohteeksi, niissä on riskejä aiheuttavaa toimintaa, tai ne ovat esimerkiksi liikenteelliseltä merkitykseltään tavanomaista tärkeämmät. Suojelukohteita ovat suurimmat kaupungit ja eräät liikenteen solmukohdat. Suojelukohteissa väestönsuojien eri luokkien maksimikoko on rajoitettu noin puoleen muun alueen vastaavista (2)

Nykyaikaisessa suomalaisessa väestönsuojassa on sisäänkäynnin sulkuteltta tai -huone, yksi tai useampi käsi- ja sähkökäyttöinen ilmanvaihtokone suodattimineen, lankapuhelinliittymä, ainakin yksi varauloskäynti, kuivakäymälöitä, varavesisäiliöitä, henkilökohtaisia suojavarusteita, säteilymittari yritys- ja laitossuojissa sekä yli 100 asukkaan asuintaloissa, raivaustyökaluja ja ensiapuvälineet. Varusteista määrätään lakisääteisesti. Suojalle tulee lain mukaan määrätä suojanhoitaja ja mahdollinen varahenkilö. Heidän odotetaan suorittavan asianmukainen suojanhoitajan kurssi. Rauhanaikana vss-tilojen tunnusmerkkinä on yleensä raskas massiivinen SO-1-ovi. Käytetty väestönsuojan minimikorkeus 2 300 mm aiheuttaa usein kulkemiselle hankaluuksia rauhanajan putkistojen takia. Ikkunattomuus on kustannussyistä silmiinpistävä ominaisuus myös suojatiloille, 600x800 kokoisia ikkunoita HS-1 luukuin saa suojassa olla enintään 3 kpl.


Suojelukohdekuntia ovat: (3)

Lääni Kunta

Etelä-Suomen lääni Hämeenlinna, Riihimäki, Lahti, Hollola, Helsinki, Espoo, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kauniainen, Kirkkonummi, Tuusula, Hanko, Tammisaari, Loviisa, Lohja, Porvoo ja Porvoon maalaiskunta, Kouvola, Kuusankoski, Imatra, Kotka, Lappeenranta ja Hamina
Länsi-Suomen lääni Turku, Raisio, Naantali, Kaarina, Rauma ja Pori, Tampere, Nokia ja Pirkkala, Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola, Jyväskylä ja Jyväskylän maalaiskunta
Ahvenanmaan lääni Maarianhamina
Itä-Suomen lääni Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinna, Kuopio ja Siilinjärvi, Joensuu
Oulun lääni Oulu ja Kajaani
Lapin lääni Kemi, Tornio, Rovaniemi.

Väestönsuojan suojaluokka määräytyy väestönsuojan koon perusteella seuraavasti: (3)

Varsinainen suojatila Suojaluokka
enintään m²

Suojelukohteessa
20 K
90 S 1 teräsbetonisuojana
900 S 1 kalliosuojana
450 S 3 teräsbetonisuojana
1800 S 3 kalliosuojana
3600 S 6 kalliosuojana

Muualla
180 K
360 S 1 teräsbetonisuojana
450 S 3 teräsbetonisuojana
1800 S 1 kalliosuojana
3600 S 3 kalliosuojana
3600 S 6 kalliosuojana


Helpotusta tulevaisuudessa:


Väestönsuojia on rakennettu Suomessa talvisodasta lähtien. Väestönsuojien rakentamisella on haluttu varautua lähinnä sota-ajan pommituksiin ja 70-luvulla etenkin ydinsodan uhkaan. Väestönsuojien rakentamista on perusteltu myös sillä, että ne suojaavat kansalaisia rauhanaikana esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuksissa tai kaasupäästöissä. Sodankäynti on muuttunut paljon toisen maailmansodan aikaisista laajamittaisista aluepommituksista strategisesti tärkeisiin kohteisiin kohdistuviksi täsmä-pommituksiksi. Jos Suomea pommitettaisiin, lentokoneita olisi luultavasti vähemmän ja pommeja putoaisi vähemmän kohdistuen strategisesti tärkeimpiin kohteisiin.
Evakuointeja pidetään ensisijaisena ja parempana suojaamiskeinona normaaliolojen vaaratilanteissa. (5) Myös sisäministeriössä väestönsuojien rakentamisen tarvetta on lähdetty kyseenalaistamaan. Väestön suojaamisen strategiaa vuoteen 2020 saakka pohtii paraikaa työryhmä, joka jättää selvityksensä marras–joulukuun aikana 2008. Työryhmän asettaminen perustuu vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon. Tarkoituksena on samalla pohjustaa lähivuosina uudistumassa olevaa pelastuslakia.

Työryhmä on painottanut muistiossaan uhkakuvien muuttumista lähtiessään kyseenalaistamaan väestönsuojien nykyrakentamisen tarvetta. Lausunnossaan vuoden 2007 lopulla työryhmä ehdotti, että väestönsuojista luovuttaisiin muualla kuin suojelukohteissa. Käytännössä suojelukohteilla tarkoitetaan hallinnollisia keskuksia ja suurehkoja taajama-alueita, joissa on useita kohteita, joihin sotilaallinen isku voisi kohdistua. Oulun läänissä suojelukohteiksi on nimetty Oulu ja Kajaani. Työryhmän ehdotukset ovat lähteneet laajalle lausuntokierrokselle. Lausunnot on saatu muun muassa kaikilta ministeriöiltä, sotilailta, paikallisviranomaisilta, lääninhallituksilta, kunnilta, rakennuttajilta ja erilaisilta tutkimuslaitoksilta. Niiden pohjalta työryhmässä muokataan paraikaa selvitystä lopulliseen muotoonsa. Omakotiliitto painottaa mm. lausunnossaan, että myös omakotialueita sijaitsee riskikohteiden läheisyydessä. Niiden suojaamiseen tulisi myös olla suuronnettomuuksien varalta selvät ohjeet ja keinot. Koska väestönsuojien rakentaminen on kallista, niin on perusteltua nostaa rakentamisvelvollisuuden perustana olevaa rakennuksen kerrosalan alarajaa. (8)

Sisäasiainministeriön pelastusosaston muistiossa ehdotetaan luopumista väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta ns. muulla alueella. Suojelukohteessa rakentamisvelvoitteen rajaa nostettaisiin 600:sta tuhanteen neliömetriin. Suojien käyttöönottoaika pidennettäisiin 48 tuntiin. Tämä aikamäärä mahdollistaisi suojien nykyistä tehokkaamman käytön normaalioloissa. Ydinvoimaloiden lähellä suojien tulisi olla kuitenkin välittömästi käyttöönotettavissa.

Viimeinen tieto kertoo, että työryhmä olisi perääntymässä aiemmista ehdotuksistaan. Lausuntokierroksen tulokset ovat osaltaan saaneet ryhmän pohtimaan uudelleen ratkaisuja. Sisäministeriö lähtisi ensikädessä siitä, että se parantaisi jo olemassa olevien väestönsuojien kuntoa uusien rakentamisen sijasta. Työryhmän raportin mukaan uusien väestönsuojien rakentamista voitaisiin aluksi vähentää etenkin teollisuusrakennusten osalta. Työryhmä ehdottaa lisäksi, että esimerkiksi tunneleiden ja parkkihallien käyttämistä väestönsuojina selvitettäisiin. Tästä on jo kokemusta, sillä Siilinjärvelle rakennettiin viisi vuotta sitten parkkihalli, joka samalla varustettiin väestönsuojaksi. Ouluun kaavailtu kallioparkkiratkaisu väestönsuojatiloineen odottaa vielä lopullista päätöstä. Lausunnossa ei yllättäen ollakaan enää esittämässä, että väestönsuojien rakentamisesta pääasiassa luovuttaisiin muualla kuin suojelukohteissa, vaan pyrittäisiin vain siihen, ettei väestönsuojien osuus rakennuskustannuksista saisi muodostua kohtuuttoman suureksi. Lisäksi pienimpien suojien rakentamista tultaisiin harkitsemaan uudelleen.


Vaikka lausunnonantajien viesti lehtitietojen mukaan oli aivan toinen, näyttää viranomaisilla olevan uskalluksen puute; onhan tiedostettu nykyisen lainsäädännön vanhentuneisuus sekä muuttuneet uhkakuvat. Väestönsuojien rakentaminen nykyisessä muodossa tulisikin lopettaa ja keskittyä jo yleiskaavatasolla varattuihin suojelukohteisiin ja niissä keskusväestönsuojiin. Muualla rakentamisvelvollisuudesta voitaisiin luopua kokonaan. Tämä ratkaisu vähentäisi suojapaikkoja Suomesta arviolta noin 15 000:lla vuosittain, kun nykyisin rakennetaan noin 73 000 uutta suojapaikkaa vuodessa. Rakennuskustannuksissa tämä merkitsisi 16 miljoonan euron säästöä, josta noin puolet olisi väestönsuojan erityisvaatimuksista aiheutuvia lisäkustannuksia. (4)


Väestönsuojien rakentamista on ehkä tietoisestikin edistetty sillä perusteella, että ne antaisivat hyvän suojan monissa onnettomuuksissa, vaikka käytännössä näin varmaankaan ei ole. Esimerkiksi kemianteollisuuden päästöissä tai ydinvoimalaonnettomuuksissa väestönsuojia järkevämpi suojautumiskeino olisi sisätiloihin meno tai evakuointi. Väestönsuojat tulisi pelastuslain mukaan saada käyttökuntoon 24 tunnin aikana, mikä ei monesti käytännössä onnistu rauhanajan onnettomuuksissakaan. Väestönsuojat on tarkoitettu varsin lyhytaikaiseen käyttöön, lisäksi suojien kunto olisi syytä tutkia. Suomessa väestönsuojia tarkastetaan sekä viranomaisten että suojan omistajan toimesta, koekäytetään ja puutteet korjataan mikäli mahdollista.
Monet kerrostalojen kellareihin rakennetut väestönsuojat tulisi raivata romuista ja laittaa ilmanvaihtojärjestelmä kuntoon. Ahtaissa väestönsuojissa jo useiden tuntienkin viettäminen voi osoittautua erittäin vaikeaksi.

Miten muualla?


Muualla Euroopassa lakisääteinen väestönsuojien rakentaminen on erittäin harvinaista. Vain Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Sveitsistä löytyy vastaavankaltaisia esimerkkejä. Sotilaallisten uhkakuvien muuttumisen myötä väestönsuojien rakentamista on kuitenkin supistettu ankarasti muualla. Ruotsissa ja Norjassa väestönsuojien rakentaminen on lopetettu jo käytännössä kokonaan. Myös Tanskassa rakentamistahtia on vähennetty, ja etusijalle on sen sijaan asetettu väestön varoitusjärjestelmän kehittäminen. (1)


Muutospaineet kaavoituksessa


Oikeampi suunta olisi muuttaa lakia siten, että jo yleiskaavavaiheessa varattaisiin tietyt alueet suojavyöhykkeiksi ja asemakaavassa näille sijoitettaisiin keskusväestönsuojatilat. Em. kookkailla suojatiloilla olisi kunnallisesti aivan eri mahdollisuudet käyttötarkoitustensa puolesta palvella asukkaita. Väite, että suuret väestönsuojat tulevat kalliiksi tai ovat kriisitilanteessa riski suojissa oleville, on helppo kumota. Väestönsuojien rakentamisvelvoite ja kustannukset jyvitettäisiin kaikkiin uudishankkeisiin ja saaduilla varoilla kustannettaisiin keskussuojat. Suurten suojien oikealla sijoittelulla esim. kaupunkien kehäalueille minimoidaan riskiä ja samalla mahdollistetaan niiden parempi saavutettavuus autoilla.
Esimerkiksi kaupunkien kallioparkkeihin sijoitetut väestönsuojat soveltuvat hyvin riskittömiksi keskussuojiksi. Maanpäälliset suojat soveltuvat tuki- ja suojamuureiksi melu- ja pölyhaittoja vastaan. Keskusväestönsuojien rakentaminen tulee todistetusti edullisemmaksi kuin hajautettu versio. Lainsäätäjillä olisi nyt mahdollisuus poistaa paise suomalaisesta rakennuskulttuurista ja ohjata kaavoituksella väestönsuojarakentamista siten, että se on järkevää ja siitä koituu hyötyä myös rauhan aikana.

Arkkitehti SAFA, M.Sc. (Archit.) Henry Mäkelä.
Toimitusjohtaja. HML Oy.


Lähteet:
1 Nykypäivälehti 2006
2 Pelastuslaki, pelastustoimiasetus 2003
3 Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 2003
4 Suomen Pelastusalan keskusjärjestön julkaisu 2008 ( www.spek.fi)
5 Lehtihaastattelu: Tekninen johtaja Hannu Olamo / Ympäristöministeriö
6 Lehtihaastattelu Ylitarkastaja Tommi Koivula / Maanpuolustuskorkeakoulu strategian laitos.
7 Lehtihaastattelu Laboratorioinsinööri Arto Saari, TKK, rakennus ja ympäristötekniikka
8 Suomen Omakotiliitto ry:n pelastuslakilausunto

ikoni_print
HAKU ( RY. Rakennettu Ympäristö )