Suomen olosuhteisiin kehitetty ympäristöluokitus rakentamiselle ja kiinteistön ylläpidolle
RTS-ympäristöluokituksen nimi muuttuu, tunnet sen jatkossa Rakennustiedon ympäristöluokituksena. Päivitämme syksyn 2023 aikana ympäristöluokituksemme verkkosivut.
Kotimainen ympäristöluokitus nostaa rakennuksen arvoa ja kiinnostusta rakennusta kohtaan.
Ympäristön huomioiva rakennus säästää vettä ja energiaa ja tuottaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä – ja säästää rahaa elinkaarensa aikana.
Rakennustiedon ympäristöluokituksen avulla parannat myös työntekijöiden hyvinvointia ja työympäristön viihtyisyyttä.
Ympäristöluokitusjärjestelmä on kehitetty Suomen oloihin ja siinä huomioidaan suomalaiset olosuhteet, lainsäädäntö ja kiinteistökannan monipuolisuus.
Rakennustiedon ympäristöluokitus pohjautuu eurooppalaisiin standardeihin (CEN TC 350 standardit) ja sitoo yhteen alan yhteiset hyvät kotimaiset käytännöt, kuten Sisäilmastoluokituksen, M1-luokituksen, rakennusten elinkaarimittarit, Kuivaketju10:n ja Viherkerroin-menetelmän.
Rakennustiedon ympäristöluokituksen kriteeristö soveltuu uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeisiin sekä käyttötarkoituksen muutoksiin.
Kriteeristön ja vaadittujen todistusaineistojen avulla voidaan ohjata kokoluokaltaan ja hanketyypiltään erilaisia hankkeita, kuten opetus- ja päiväkotirakennukset, asuinrakennukset, toimisto- ja liikerakennukset sekä majoitusrakennukset.
Ympäristöluokituksen hakemisesta päätetään työkalun hankinnan yhteydessä.
Ympäristöluokitellun hankkeen tunnistaa ympäristöluokitus-merkistä.
Ympäristöluokitusmerkin tehtävänä on välittää tietoa siitä, että hankkeelle on tehty kolmannen osapuolen puolueeton tarkastus ja että hanke täyttää sille asetetut vaatimukset.
Kun hanke on sertifioitu, hankkeen tiedot ja luokitustaso esitetään tällä sivustolla.
Rakennustiedon ympäristöluokitusta ohjaa ja toimintaa kehittää Rakennustietosäätiö RTS:n päätoimikunta PT 20.
Rakennustiedon ympäristöluokitus rakennuksen käyttövaiheelle
Rakennustiedon ympäristöluokitus on työkalu kokonaisvaltaiseen kiinteistöjen ylläpitoon ja käyttäjien hyvinvointiin.
Rakennustiedon ympäristöluokituksen kriteeristö olemassa oleville toimisto- ja palvelurakennuksille jakautuu kahteen osaan
Kriteeristö kiinteistöjen ylläpitoon ja turvallisuuteen
Kriteeristö kiinteistöjen käyttäjille. Kiinteistön ylläpidon kriteerit kannustavat energiatehokkuuden, esteettömyyden ja turvallisuuden parantamiseen sekä hiilijalanjäljen pienentämiseen.
Kiinteistöjen ympäristövastuullisuuden parantamisella ja työympäristöjen kohentamisella tavoitellaan myös taloudellisia säästöjä.
Vähentämällä kiinteistöjen energiankulutusta säästetään sekä ympäristöä että kustannuksia. Luomalla toimivia ja viihtyisiä työympäristöjä parannetaan tuottavuutta ja työhyvinvointia.
Kriteeristö on kehitetty yhdessä kiinteistö- ja rakentamisalan sekä työhyvinvoinnin asiantuntijoiden kanssa.
Parhaimpaan lopputulokseen päästään, kun kriteeristöjä käytetään samanaikaisesti, sillä esim. käyttäjätyytyväisyyskyselyn tulokset ovat kriteeristössä vahvassa roolissa. Kiinteistön osalta pääteemat ovat ylläpito, ympäristövaikutukset ja sisäilmaston laatu. Käyttäjän osalta pääteemat ovat ympäristövastuu ja työhyvinvointi.
Rakennustiedon ympäristöluokituksen työkalu on sähköinen Suomen oloihin sopiva työkalu ja sertifiointiohjelma. Työkalu soveltuu erityyppisiin rakennuksiin kuten toimisto- ja liikerakennukset, asuinrakennukset, majoitusrakennukset sekä opetus- ja päiväkotirakennukset.
Rakennustiedon ympäristöluokituksen työkalulla saat käyttöösi selkeän työkalun ja prosessin, joka ohjaa toimintaa rakennusprosessin aikana.
Selkeä menetelmä ympäristötavoitteiden määrittämiseen luokituskriteerien avulla.
Varma prosessi niiden osa-alueiden identifioimiseen, joilla haluttuun lopputulokseen päästään.
Jämpti prosessinohjaus, joka vie kohti tavoiteltua lopputulosta, huomioiden kaikkien osapuolien tarpeet.
Menetelmä huolellisen dokumentoinnin toteuttamiseen, mikä lisää tehokkuutta ja lopputuloksen laatua.
Puolueeton kolmannen osapuolen auditointi tuo läpinäkyvyyttä, luotettavuutta ja varmistaa saavutetun toteutuman.
