Entinen pääministeri Paavo Lipponen osallistui Sirkkaliisa ja Jari Jetsosen Eero Saarinen Public Buildings -kirjan julkaisutilaisuuteen.
Eero Saarinen ei toistanut arkkitehtina vain yhtä tunnistettavaa tyyliä, vaan suunnitteli hyvin erilaisia rakennuksia kansainväliselle huipputasolle. Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen pitää tätä yhtenä Saarisen tuotannon kiinnostavimmista ja kunnioitettavimmista piirteistä.
Eero Saarinen Public Buildings on päätösosa Sirkkaliisa ja Jari Jetsosen kirjatrilogialle, joka esittelee kattavasti sekä Eliel että Eero Saarisen arkkitehtuuria. Paavo Lipponen otti teoksen ilolla ja mielenkiinnolla vastaan sen julkistustilaisuudessa 20.10.2026.
”Ensinnäkin on syytä onnitella tekijöitä, joilta tämän kirjan tekeminen on vaatinut aikamoista työtä. Siis aivan puhdasta jalkatyötä, mutta niin ikään tutkimustyötä, ja sitähän on todella tarvittu Eero Saarisen kohdalla”, Lipponen toteaa.
Trilogiankin tekemisessä hyödynnetyn arkistoaineiston saamiseen on liittynyt myös kansainvälistä, korkean poliittisen tason yhteydenpitoa. Lipponen kertoo ottaneensa asian aikanaan esille jopa Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin kanssa. Yalen yliopiston arkkitehtiosaston silloinen dekaani Robert A. M. Stern oli puolestaan vedonnut aineistoa hallussaan pitäneeseen Kevin Rocheen muistuttamalla, että tärkeiden papereiden saamisesta on käyty jo pääministeri- ja presidenttitason keskusteluja.
”Olen ollut aina kiinnostunut Eero Saarisen tuotannosta, mutta tässä yhteydessä sain tällaisen pienen roolinkin taustamateriaalien hankinnassa”, Lipponen kertoo hymyillen.
”Eero Saariseen liittyvät kokoelmat sekä Yalessa että muissa arkistoissa ovat tarjonneet tähänkin työhön monipuolista ja innostavaa aineistoa. Myös arkistoihin päätyneissä henkilökohtaisissa kirjeissä kuvituksina olleet luonnokset ovat tuoneet arvokasta täydennystä Saariseen liittyviin materiaaleihin”, kertoo Eero Saarinen Public Buildings -kirjan kirjoittaja Sirkkaliisa Jetsonen.
Paavo Lipposen mukaan Eero Saarisen asema jää Suomessa helposti Eliel Saarisen varjoon. Eero Saarinenhan tunnetaan ennen kaikkea amerikkalaisena arkkitehtina, vaikka hänen suomalaiset juurensa ovat toki kiistattomat.
”Tietenkin se vaikuttaa Eero Saarisen ansioiden arvostukseen, että hänen isänsä maine on niin vahva ja näkyvä. Varmasti tämän vuoksi Eeron saavutukset eivät ole koskaan olleet Suomessa niin selkeästi näkyvillä”, Lipponen arvioi.
Hän nostaa Saarisen tuotannon keskeiseksi vahvuudeksi sen poikkeuksellisen monipuolisuuden. Arkkitehti ei toistanut vain yhtä, tiettyä ja tunnistettavaa tyyliä, vaan suunnitteli hyvin erilaisia rakennuksia maailman huipulle yltävällä tasolla.
”Jos vähänkin avaa Eero Saarisen maisemaa, niin hänen monipuolisuutensahan on suorastaan ällistyttävää. Muistan erään kriitikon joskus huomattaneen, ettei Eero Saarisella ole koskaan ollut niin sanottua signature stylea, eli hän ei toistanut töissään samaa ideaa tai sabluunaa. Saarinen ei ollut mikään lasilaatikkoarkkitehti, mutta jos hän sattui lasilaatikon suunnittelemaan, niin sekin oli uniikki mestariteos”, Lipponen pohtii.
”Saariseen ja hänen töihinsä todellakin kiteytyvät innovatiivisuus ja tahto löytää kulloiseenkin tehtävään paras mahdollinen ratkaisu”, tiivistää Sirkkaliisa Jetsonen.
Saarisen tuotannosta Lipposen oma suosikki on St. Louisin Gateway Arch. Lipponen pitää sitä huipputason esimerkkinä siitä, miten Saarinen uudisti monumentaalisen arkkitehtuurin perinnettä Yhdysvalloissa.
”Saarisen tuotantoon perehtynyt arkkitehti ja professori Peter Papademetriou on kuvaillut Gateway Archin olevan the first truly American monument. Tähän näkemykseen kiteytyy hyvin ajatus siitä, mikä tekee hänestä nimenomaan suuren amerikkalaisen arkkitehdin”, Lipponen kertoo.
”Gateway Ach oli Eeron uran rohkea alku ja nimenomaan modernin arkkitehtuurin keinoin luotu muistomerkki”, toteaa myös Jari Jetsonen, johon teos teki syvän vaikutuksen jo ensi käynnillä St. Louisissa 50 vuotta sitten.
Lipponen kuitenkin toivoo, että Saarisen arvo tunnistettaisiin paremmin Suomessakin. Yhdysvalloista tehdystä urasta huolimatta hänen työnsä merkitys ulottuu paljon yksittäisiä rakennuksia laajemmalle.
”Sekä Eliel että Eero Saarinen ansaitsisivat ehdottomasti maailmanperintöluokan maineen ja kohtelun”, Lipponen huomauttaa.
Lisäksi hän muistuttaa, että arkkitehtuuriin liittyy myös laajempi kulttuuriperinnön näkökulma: kyse on siitä, mitä arkkitehtoninen omaisuus voi merkitä parhaimmillaan koko maalle ja yhteiskunnalle.
