Mikko Markovaaran ja Aleksi Hämäläisen innovaatioprojekti korkeaan rakentamiseen liittyvästä ohjeistuksesta sai palstatilaa RIA-lehdestä.
Mitä erityispiirteitä liittyy korkeiden rakennusten suunnitteluun? Millaista ohjeistusta rakentamisala aiheeseen liittyen tarvitsee? Ja ennen kaikkea, miten saada talteen korkean rakentamisen ammattilaisten hiljainen tieto? Näihin kysymyksiin pureutuivat Metropolian rakennusarkkitehtiopiskelijat Aleksi Hämäläinen ja Mikko Markovaara innovaatioprojektissaan, jonka he toteuttivat yhteistyössä Rakennustiedon ja Helsingin kaupungin kanssa. Projekti tarjosi mahdollisuuden keskustella alan johtavien asiantuntijoiden kanssa ja perehtyä aiheeseen, johon harva pääsee käsiksi jo opintojen aikana.
Kevätlukukaudella 2026 toteutettu innovaatioprojekti liittyi Helsingin kaupungin korkean rakentamisen ohjeistuksen kehittämiseen. Viime vuosina valmistuneet hankkeet ovat tuottaneet runsaasti uutta kokemusta ja käytännön osaamista, mutta suuri osa tiedosta on edelleen vain tekijöiden omassa hallussa. Aleksi Hämäläinen ja Mikko Markovaara haastattelivat projektissaan korkean rakentamisen ammattilaisia, jotta tätä hiljaista tietoa saataisiin koottua ja hyödynnettyä ohjeistuksen päivitystyössä.
Sen lisäksi, että Hämäläinen ja Markovaara oppivat itsekin huomattavan paljon korkean rakentamisen erityispiirteistä, projekti toi heidät alan asiantuntijoiden verkostojen äärelle. Projektin päätyttyä molemmat myös pääsivät Rakennustietoon työharjoitteluun.
Vaikka 23-vuotias Aleksi Hämäläinen ja 42-vuotias Mikko Markovaara opiskelevat samalla vuosikurssilla Metropoliassa, heidän tiensä rakennusarkkitehtuurin pariin ovat olleet hyvin erilaiset.
”Arkkitehdin tutkinto on kiinnostanut minua jo pitkään. Abi-vuonna kävin opinto-ohjaajan kanssa keskusteluja siitä, mitä haluaisin tehdä seuraavaksi. Jostain tuli ajatus, että haluan suunnitella jotain, ja sen myötä myös rakennettu ympäristö alkoi kiinnostaa”, kertoo lukiopohjalta opintonsa aloittanut Hämäläinen.
Toisin kuin moni opiskelutoverinsa, Markovaara ei aloittanut rakennusarkkitehtiopintoja suoraan koulun penkiltä. Hänellä on takanaan pitkä kokemus erilaisista suunnittelutehtävistä sekä palosuunnittelun projekteissa että visuaalisen viestinnän parissa. Opinnot ovatkin hänelle ennen kaikkea mahdollisuus syventää osaamistaan ja siirtyä entistä vaativampiin asiantuntijatehtäviin.
”Rakennusarkkitehtuuri tuntui luontevalta valinnalta jatkaa uralla etenemistä, koska minulla oli jo tekninen pohja valmiina, samoin visuaalista osaamista. Pidän siitä, että rakennusarkkitehdin työskentely on systemaattista ja tähtää suoraan konkreettiseen lopputulokseen”, Markovaara mainitsee.
Kolmannen opiskeluvuoden keväällä Metropolian rakennusarkkitehtiopiskelijoiden tuli löytää aihe innovaatioprojektilleen. Hämäläisen ja Markovaaran kohdalla ratkaisu löytyi aivan määräajan kynnyksellä.
”Opettaja muistutti, että aihe pitää olla valittuna ja paikka haettuna viimeistään seuraavalla viikolla. Vielä siinä vaiheessa oli vielä aika paljon tuskailua asian kanssa”, Hämäläinen naurahtaa.
Hän oli ollut jo aiemmin yhteydessä Rakennustietoon, ja lopulta idea korkean rakentamisen hiljaiseen tietoon ja ohjeistukseen liittyvästä projektista tuli Rakennustiedon liiketoimintajohtaja Pia Rämöltä. Vaikka korkea rakentaminen ei ollut kummankaan erikoisalaa, aihe alkoi nopeasti kiinnostaa.
”Vielä näin varhaisessa vaiheessa uraa olisi ollut käytännössä mahdotonta päästä mukaan korkean rakentamisen hankkeisiin niihin liittyvien pätevyysvaatimusten vuoksi. Oli hienoa päästä projektin myötä keskustelemaan ammattilaisten kanssa ja kuulemaan asioita, joihin en muuten olisi päässyt mitenkään käsiksi, Hämäläinen kertoo.
Markovaaralle aihe oli kiinnostava myös käytännön kokemuksen kautta:
”Olen työskennellyt mittakaavaltaan suurissa hankkeissa ja huomannut, ettei viimeisintä tietoa aina kirjata ohjeisiin. Tällä alalla niin viestintä kuin verkostotkin ovat tärkeitä, sillä kokeneilla asiantuntijoilla on kyky löytää ja soveltaa tietoa, jota sitten muidenkin kannattaa hyödyntää. Esimerkiksi käytännön työstä kertyneellä kokemusperäisellä ohjeistuksella voidaan säilyttää ja kehittää laadukasta suomalaista rakennusperinnettä.”
Projektin arvokkainta antia oli mahdollisuus perehtyä korkeaan rakentamiseen käytännön näkökulmasta. Yllätyksiäkin tuli vastaan.
”Oletin, että Suomessa olisi kattavat ohjeet kaikkeen rakentamiseen. Siksi oli yllättävää huomata, kuinka paljon korkean rakentamisen hankkeissa joudutaan tukeutumaan esimerkiksi amerikkalaisiin ohjeisiin ja standardeihin, jotka eivät aina sovi suomalaisiin olosuhteisiin”, Markovaara sanoo.
Projektissa keskeinen kysymys oli niin ikään se, miten kokeneiden asiantuntijoiden osaaminen saadaan siirrettyä seuraaville sukupolville.
”Mestari–kisälli-ajattelu toimii edelleen hyvin, mutta molempiin suuntiin. Nuorilla on paljon annettavaa vanhemman ikäpolven tekijöille esimerkiksi digitaalisten työkalujen osaamisessa, mutta samalla kokeneilta ammattilaisilta oppii tietysti aivan valtavasti käytännön työstä, Markovaara pohtii.
Projektin päättyminen ei kuitenkaan päättänyt yhteistyötä Rakennustiedon kanssa, sillä Hämäläinen ja Markovaara jäivät tekemään myös opintoihinsa liittyvää työharjoittelujaksoa taloon. Harjoittelupaikka ei kuitenkaan tullut aivan itsestään.
”Soitto, soitto ja vielä kerran soitto”, Hämäläinen tiivistää nauraen.
Yhteydenotot etenivät lopulta oikealle henkilölle, ja ensin Markovaara sai harjoittelupaikan. Pian Hämäläinenkin liittyi mukaan. Kesän aikana kaksikko on ollut mukana muun muassa nettisivujen uudistamisessa, englanninkielisen verkkosisällön tuottamisessa sekä digitaalisen asiakasviestinnän kehittämisessä.
Vaikka työ toki poikkeaa rakennusarkkitehdin työstä, opintojen aikana kertyneelle osaamiselle on löytynyt yllättäviä käyttökohteita.
”Arkkitehdin työ on luovaa ja visuaalista. Huomaan katsovani verkkosivuja samalla tavalla kuin rakennuksia: mietin jatkuvasti, miten niitä voisi kehittää”, Hämäläinen sanoo.
Markovaara näkee yhteyden erityisesti rakenteissa:
”Nettisivut ja rakennukset ovat lopulta aika samanlaisia. Molemmissa pitää rakentaa selkeä kokonaisuus, jossa käyttäjän on helppo edetä paikasta toiseen ja löytää tarvitsemansa.”
Valmistumisen jälkeiset suunnitelmat ovat vielä osittain avoimia, mutta molempia kiinnostaa erityisesti rakennusten käyttäjien arki.
”Asuntosuunnittelu on ehkä merkittävin arkkitehtuurin osa-alue. Koti on niin iso osa ihmisen elämää, että sen pitäisi olla mahdollisimman toimiva ja viihtyisä”, Hämäläinen sanoo ja kertoo myös kaipaavansa suomalaiseen asuntosuunnitteluun paremman toimivuuden lisäksi huomattavasti nykyistä enemmän värejä.
Markovaara jakaa näkemyksen.
”Haluaisin oppia perustelemaan paremmin, miksi joihinkin ratkaisuihin kannattaa käyttää hieman enemmän rahaa. Esimerkiksi asunnoissa muutama lisäneliö tai parempi luonnonvalo voivat vaikuttaa ihmisten arkeen todella paljon, vaikka niitä ei ihan minimibudjetilla saataisiinkaan aikaan.”
Molemmat suhtautuvat harjoitteluun ennen kaikkea mahdollisuutena oppia uutta ja tutustua alan eri toimijoihin. Hämäläiselle työharjoittelu Rakennustiedossa on avannut näkökulmia tehtäviin, joista hänellä ei ollut aiempaa kokemusta. Markovaarakin on saanut entistä laajemman kuvan rakennusalan asiantuntijatyöstä ja sen tarjoamista urapoluista; myös Rakennustieto potentiaalisena työnantajana kiinnostaa.
Yhteistä molemmille on halu kartuttaa osaamistaan ja rakentaa verkostoja, jotka voivat tukea työuraa valmistumisen jälkeen. Innovaatioprojektista alkanut yhteistyö jo osoittanutkin, että opiskeluaikana syntyneet kontaktit voivat johtaa uusiin, jopa yllättäviin suuntiin urapolulla.
