Kiinteistö- ja rakentamisalan vastuullisuusohjaus tarkentuu nopeasti ja samalla myös ympäristötiedon laatuun kohdistuvat odotukset kasvavat. Siinä missä hiilijalanjälkilaskenta oli vielä muutama vuosi sitten pitkälti yleisluontoisten arvioiden varassa, katse on nyt siirtymässä kohti yhä tarkempaa ja verifioidumpaa tietoa tuotteista.
Rakennettu ympäristö aiheuttaa lähes kolmanneksen Suomen ilmastovaikutuksista, minkä vuoksi myös rakentamisen sääntely ohjaa jatkuvasti vahvemmin vähähiilisyyteen. Hiilijalanjälkilaskenta ja ilmastoselvitykset ovat nousemassa olennaiseksi osaksi hankkeiden suunnittelua, hankintoja ja päätöksentekoa.
Aihe otettiin luupin alle toukokuussa järjestetyssä webinaarissa teemalla ”Onko EPD-tietojen tarkkuudella merkitystä”. Tilaisuudessa tarkasteltiin EPD-tietojen eli ympäristöselosteiden merkitystä rakentamishankkeiden ilmastovaikutusten arvioinnissa.
Webinaarin keskeinen viesti oli, että alalla ollaan vähitellen siirtymässä geneerisistä ympäristötiedoista kohti valmistaja- ja tuotekohtaista dataa. Mitä tarkempaa tieto on, sitä paremmin se kuvaa tuotteen todellisia ympäristövaikutuksia.
Yksi webinaarissa esiintyneistä asiantuntijoista oli kestävän kehityksen asiantuntija Emma Piha. Hänen edustamansa Climecon Oy on oman alansa terävimmässä kärjessä tuotteiden EPD-tietojen kattavuudessa.
”Ainakin omien tietojemme mukaan olemme Suomen ensimmäinen taloteknisten tuotteiden valmistaja, jolla on EPD kaikille tuotteille. Kun tästä tavoitteesta alettiin kolme vuotta sitten keskustella, se tuntui lähes mahdottomalta saavuttaa. Haastavaa työstä teki etenkin se, että Climeconin tuoteportfolio on todella laaja. Esimerkiksi pelkkiä päätelaitteita meillä on lähes sata erilaista”, Piha kertoi.
”Mutta sitten melkeinpä taivaasta meille tipahti tämä modulaarinen, eli komponenttipohjainen EPD-työkalu, jonka avulla tavoitteeseen päästiin. Sen ansiosta voimme antaa asiakkaillemme tarkkaa tietoa ilman, että olisin laskenut jokaisen tuotteen EPD:t yksi kerrallaan”, Piha jatkoi.
Lisäksi hän kuvasi EPD:n olevan Climeconille hyvin strateginen työkalu.
”Monissa kilpailutuksissa tuotteilla, joilla on EPD, on paljon parempi mahdollisuus menestyä. EPD tukee myös meidän oman tuotekehityksemme vähähiilisyystavoitteita.”
Emma Piha korosti puheenvuorossaan juuri tarkan tuotekohtaisen, komponentteihin perustuvan EPD-tiedon merkitystä, joka tulee kasvamaan jatkossa huomattavasti, sillä geneerisiä taulukkoarvoja käyttämällä ei ole mahdollista päästä tavoiteltuun hiilibudjettiin. Hän muistutti myös raja-arvojen kiristymisestä tulevaisuudessa sekä siitä, että asiakaskohtaiset hiilitavoitteet niin yksityisellä sektorilla kuin kuntien ja kaupunkien elinkaarihankkeissakin ovat usein lainsäädännön edellyttämää minimitasoa selvästi kireämpiä.
Asia nousi esiin myös yleisökysymyksessä: kuinka yleistä tällä hetkellä on talotekniikan hiilijalanjäljen laskeminen kokonaan EPD-tiedoilla? Kysyjän oman kokemuksen mukaan talotekniikassa hyödynnetään edelleen hyvin usein pelkkiä taulukkoarvoja.
Piha kertoi, että nykyiset raja-arvot mahdollistavat toki taulukkoarvoihin perustuvan laskennan, mutta tilanteen tiedetään muuttuvan tulevina vuosina raja-arvojen kiristyessä. Hänen mukaansa talotekniikan päästöjä tullaan jatkossa laskemaan yhä enemmän nimenomaan tuotekohtaisilla tiedoilla, koska juuri talotekniikka muodostaa merkittävän osan hankkeiden kokonaispäästöistä ja näin ollen tarjoaa myös merkittävän potentiaalin päästövähennyksille.
Kysymykseen ”kannattaako EPD-laskenta” Emma Pihalla on yksiselitteinen vastaus: kyllä kannattaa.
”Ensinnäkin, EPD:t mahdollistavat hankkeen elinkaarilaskennan aiempaa tarkemmin ja luotettavammin, koska laskenta voidaan tehdä aidosti tuotekohtaisella datalla ilman geneerisiä oletusarvoja. Samalla ne helpottavat eri tuote- ja valmistajavaihtoehtojen vertailua ja tukevat hiilibudjettien saavuttamista”, Piha totesi huomauttaen samalla, että jos kaikki tuotevalmistajat tarjoaisivat EPD:n, se sujuvoittaisi huomattavasti ilmastoselvityksen tekemistä ja säästäisi aikaa hiilijalanjäljen laskennasta.
Hän muistutti myös, että EPD:t tulevat olemaan yhä tärkeämpi osa kilpailutusta, kun hiilijalanjälki alkaa ohjata hankintapäätöksiä entistä vahvemmin. Esimerkkiprojektina hän mainitsi Laakson sairaalan Helsingissä, jonne pystyi tarjoamaan ainoastaan sellaisia tuotteita, joilla on EPD.
Rakentamisessa ollaan siirtymässä vaiheeseen, jossa ympäristödata muuttuu taustaraportoinnista aidoksi päätöksenteon työkaluksi. Tarkempi ja verifioitu tieto auttaa esimerkiksi suunnittelijoita tekemään perustellumpia ratkaisuja, rakennuttajia vertailemaan vaihtoehtoja, valmistajia tuotekehityksessä ja tuotteiden ilmastohyötyjen osoittamisessa ja lopulta koko alaa kehittämään rakentamisen vähähiilisyyttä aiempaa systemaattisemmin.
Jopa yritysten kilpailukyky saa asiasta osansa. Ne yritykset, jotka pystyvät tarjoamaan tuotteistaan tarkkaa, luotettavaa ja standardoitua ympäristötietoa, voivat saada merkittävää etua markkinassa, jossa vastuullisuudesta tulee yhä keskeisempi osa rakentamisen laatua.
Voit katsoa 8.5.2026 järjestetyn webinaarin tallenteen verkkosivuiltamme:
Onko EPD-tietojen tarkkuudella merkitystä
