Ekologisesti kestävä talo säästää luonnonvaroja, energiaa ja asukkaiden lompakkoa. Pekka Hännisen kirja avaa, mistä kaikesta asumisen kestävyys muodostuu.
Suomessa pientalojen kysyntä on kasvanut räjähdysmäisesti pandemian aikana. Pientalot edustavat valtaosaa
Suomen asuntorakennusten energiankulutuksesta, joten niillä on merkittävä rooli Suomen päästötavoitteiden saavuttamisessa. Energian säästäminen ja siirtymin uusiutuviin energiamuotoihin vähentää myös riippuvuutta tuontienergiasta ja lisää maan huoltovarmuutta.
Arkkitehti Pekka Hännisen Ekologisesti kestävä pientalo on pientaloasumisen täsmäteos, jossa seurataan rakennusprosessia tontinvalinnasta tilasuunnitteluun, materiaalivalintoihin ja energiamuotoihin sekä korjausrakentamiseen ja ylläpitoon. Ilmastoviisaille kuluttajille ja pientaloasukkaille suunnattu kirja kartoittaa rakennusprojektista ja asumisesta syntyvää hiilijalanjälkeä.
“Pientalot ovat useasti eräänlaisia koetaloja, joissa syntyneet innovaatiot siirtyvät vähitellen isompiin taloihin,” kertoo ekologisesti kestävään rakentamiseen erikoistunut arkkitehti Pekka Hänninen.
Arkkitehdin pitkäaikainen luontoharrastus on ohjannut kiinnostusta ekologista rakentamista kohtaan. Hänninen ottaakin kirjassaan kantaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.
“Suomen pientalojen pihojen yhteenlaskettu pinta-ala on suurempi kuin Pallas-Yllästunturin kansallispuisto. Pihojen merkitys on siis suuri – yksittäinen piha voi olla hyvinkin merkittävä paikallisesti lajien säilymisen näkökulmasta.”
Ekologisesti kestävä pientalo -kirja ottaa kantaa siihen, miten vuoden 2050 ilmastotavoitteet ovat saavutettavissa pientalorakentamisessa ja -asumisessa. Hännisen mukaan tavoitteeseen pääseminen edellyttää päästöjen pienentämistä 80 prosenttia nykyisestä. Ensikuulemalta hurja luku on kuitenkin saavutettavissa – nykyisistä mukavuuksista tinkimättä.
“Haluan korostaa, että olemassa olevissa taloissa on hyvin suuri säästöpotentiaali. Esimerkiksi, kun siirrytään öljylämmityksestä vaikka maalämpöön, leikkaa se 70 prosenttia asumisen hiilijalanjäljestä,” avaa Hänninen.
Ekologista rakentamista ja asumista havainnollistetaan kirjassa kuuden esimerkkikohteiden kautta, jotka edustavat erilaisia tapoja lähestyä kestävää pientaloasumista. Kohteet ovat olleet käytössä jo jonkin aikaa, joten niistä on kertynyt käyttökokemuksia ja mitattua energiatietoa.
“Kohteet eroavat todella paljon toisistaan. Kirjan keskeinen viesti onkin se, että ekologisesti kestävään asumiseen on monta vaihtoehtoista tietä,” kertoo Hänninen.
Yksi yhdistävä tekijä ekologisesti kestävimmissä pientaloissa kuitenkin on: ne ovat jo olemassa.
“Vanhan talon rakentamisen päästöt ovat jo ilmakehässä. Kun rakennetaan uusi talo, syntyy uusi kertaluontoinen hiilipösäys. Uudella talolla menee vuosia kiriä umpeen rakennusvaiheen päästöt, vaikka se olisi kuinka energiatehokas,” summaa Hänninen.
1. Tilatehokkuus
“Jos asutaan liian suuressa talossa, syntyy päästöjä enemmän asukasta kohden.”
2. Energiatehokkuus
“Talo itsessään ei kuluta rakenteellisesti tuhottomasti energiaa.”
3. Materiaalit
“Onko talo tehty vähemmän päästöjä aiheuttavista tai sitten enemmän päästöjä aiheuttavista materiaaleista?”
4. Uusiutuvan energian käyttö
“Uusiutuvilla energiamuodoilla on ehdottomasti suurin vaikutus talon hiilijalanjälkeen.”
5. Asuminen
“Omalla käyttäytymisellä voi vaikuttaa hiilijalanjälkeen merkittävästi. Esimerkiksi siten, kuinka ripeästi käy suihkussa.”
Hanki Ekologisesti kestävä pientalo Rakennustietokaupasta »
