EtusivuajankohtaistaRakennustieto seuraa rakentamislain uudistusta

Rakennustieto seuraa rakentamislain uudistusta

Rakentamislaki
Uuden rakentamislain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025. Kokoamme tälle sivustolle tietoa siitä, mitä lainsäädäntöprosessissa tapahtuu.
Sivuston tiedoissa on huomioitu rakentamislain korjaussarjan muutokset. Rakennustieto seuraa aktiivisesti uuden rakentamislain valmistelua, mutta emme ole mukana lain valmistelutyöryhmissä. Tällä sivustolla asiantuntijana on toiminut juristi Satu Räsänen, ACTS.

Lakiuudistus tulee vaikuttamaan palveluidemme sisältöihin. Lain valmistelun seuraamisella takaamme, että pystymme kehittämään palveluitamme ja pitämään ne ajantasalla uuden lain mukaisesti. Haluamme tällä sivustolla jakaa kokoamamme tiedon rakentamislain vaikutuksista asiakkaidemme käyttöön ja hyödynnettäväksi.

Autamme sinua vastaamaan uuden rakentamislain vaatimuksiin!

Ota yhteyttä ja katsotaan yhdessä miten tuotteemme voivat auttaa sinua.
Tomi Uschanov
Tiimipäällikkö
040 922 4343 tomi.uschanov@rakennustieto.fi
varaa tapaaminen
Tomi Uschanov
Anneka Palm
Asiakkuuspäällikkö
040 457 7651 anneka.palm@rakennustieto.fi
varaa tapaaminen
Anneka Palm
Osallistu rakentamislakia käsitteleviin tapahtumiin:
Ei aiheeseen liittyviä tapahtumia tulossa tällä hetkellä. Tutustu muihin tuleviin tapahtumiin.
Seuraamme rakentamislakia myös uutiskirjeissämme. Tilaa uutiskirjeitä, niin saat tietoa lain etenemisestä suoraan sähköpostiisi!
VALITSE SINUA KIINNOSTAVAT AIHEALUEET
Maankäyttö- ja rakennuslaki -digikirja – laki ja asetus perusteluineen sekä keskeisimmät oikeustapaukset kätevässä digikirjassa
Maankäyttö- ja rakennuslaki -digikirjaTILAA TÄSTÄ
Kortistojen säännöskorteista löydät rakentamisen lait ja asetukset yhdestä paikasta. Lue lisää.

Rakentamislain uudistuksen tavoitteet

Uuden rakentamislain tavoitteena on parantaa sääntelyn vaikuttavuutta erityisesti:

  • Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.
  • Kiertotalouden edistämiseksi.
  • Rakentamisen päätösten ja tietosisällön valtakunnallisen digitaalisuuden mahdollistamiseksi. 
  • Rakentamisen nykyistä parempaa laatua päävastuullisen toteuttajan vastuuta koskevilla uusilla säännöksillä. 

Rakentamislain korjaussarjan (hallituksen esitys lausunnolla 5.3.2024 saakka) tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa erityisesti pienissä rakentamishankkeissa sekä selkeyttää lakia muutamilta kohdin.

Rakennukset rakennettava vähähiilisiksi

  • Vähähiilisyys –rakennus on suunniteltava ja rakennettava sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi.
  • Ilmastoselvitys – uuden rakennuksen  hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen raportointi. Ilmastoselvitys tulee olemaan pakollinen luvan saamiseksi.
  • Hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen arviointi – katettava rakennuksen elinkaari. Koskee myös laajamittaisesti korjattavan rakennuksen korjausta ja sen jälkeistä elinkaarta. Arvioinnissa on käytettävä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää sekä kansallisen päästötietokannan tietoja tai muita arviointimenetelmän mukaisia ympäristöominaisuustietoja.
  • Raja-arvot – uuden rakennuksen hiilijalanjälki ei saa ylittää käyttötarkoitusluokittain säädettyä raja-arvoa kuin erityistilanteissa. Uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvojen on perustuttava rakennuksen koko elinkaaren aikana tapahtuvaan energian ja materiaalien kulutukseen. 
  • Tarkemmat säännökset – valtioneuvoston asetuksella tarkemmat säännökset uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista. Ympäristöministeriön asetuksella tarkemmat säännökset rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmästä ja arvioinnissa käytettävistä tiedoista sekä ilmastoselvityksen laatimisesta.

Rakennustiedon Ilmastoseloste tarjoaa yhdessä paketissa rakennuslain mukaan tuotteista tarvittavat hiilijalanjälki-, hiilikädenjälki- ja materiaaliselostetiedot. Lue lisää

Rakennustiedolta on tulossa uusi palvelu hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskentaan sekä materiaaliselosteen laadintaan. Lue lisää

Mitkä kohteet tarvitsevat ilmastoselvityksen rakennusluvan yhteydessä?

Ilmastoselvitystä tarvitaan
  • Rivitalot
  • Kerrostalot
  • Liikerakennukset, paitsi alle 2000 neliömetrin päivittäistavarakaupat
  • Toimistorakennukset
  • Hoitoalan rakennukset
  • Kokoontumisrakennukset (pl. uskonnollisten yhteisöjen rakennukset)
  • Opetusrakennukset
  • Pelastustoimen rakennukset
Ilmastoselvitystä ei tarvita
  • Väliaikaiset rakennukset
  • Alle 50 m2 rakennukset 
  • Suojellut rakennukset
  • Osavuotiset vapaa-ajanrakennukset
  • Ammatillisen kaluston huoltorakennukset
  • Kulkuneuvojen katokset
  • Tieto-ja viestintätekniikan rakennukset
  • Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset
  • Teollisuuden ja kaivannaistoiminnan rakennukset
  • Energianhuoltorakennukset
  • Yhdyskuntatekniikan rakennukset
  • Lämmittämättömät varastot
  • Varastokatokset
  • Väestönsuojat
  • Maatalousrakennukset ja eläinsuojat
  • Muut rakennukset -Erilliset rakennuksiin kuulumattomat rakenteet

Kansallinen päästötietokanta hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkitiedoille

Kansallista päästötietokanta sisältää rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen tiedot, joita tarvitaan vähähiilisyyden arvioinnissa. Kansallista päästötietokantaa ylläpitää Syke (Suomen ympäristökeskus).

Kansallisen päästötietokannan sisältää tiedot:

  • rakennustuotteiden valmistuksesta
  • rakennustuotteiden kuljetuksesta
  • rakennustuotteiden vaihdosta
  • rakennustuotteiden jätteenkäsittelystä ja kierrätyksestä
  • rakentamisesta ja siinä käytettävistä työkoneista ja polttoaineista
  • rakennuksen käytönaikaisen energian päästöistä ja niiden kehityksestä tulevaisuudessa
  • hiilivarastoista
  • karbonatisoitumisesta
  • kasvillisuudesta

Tuotetiedossa on jo yli 20 000 tuotteen todelliset hiilijalan-jälkitiedot ja yli 10 000 geneeriset hiilijalanjälkitiedot. Lue lisää

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä

Asetuksissa säädetään seuraavista:
  • Arvioinnin kohteen määrittely
  • Arviointijaksojen pituudet
  • Arvioinnissa käytettävät tiedot
  • Hiilijalanjäljen arviointi
  • Rakennustuotteiden valmistus ja vaihdot
  • Rakennus-ja purkumateriaalin käsittely
  • Rakennus-ja purkumateriaalin loppusijoitus
  • Kuljetukset ja työmaatoiminnot
  • Energiankäyttö rakennuksessa

Pää-, rakennus- ja erityissuunnittelijan on arvioitava ilmastoselvitykseen sisältyvä hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki käyttäen asetuksessa säädettyä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää.

Hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on arvioitava uuden rakennuksen elinkaaren ajalta.

Laajamittaisesti korjattava rakennus on arvioitava ainoastaan korjauksen ja sen jälkeisten rakennuksen elinkaaren vaiheiden ajalta. 

Rakennuksen elinkaariominaisuuksista uusi olennainen tekninen vaatimus

Rakennukset on suunniteltava ja rakennettava käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi sekä tavoitteelliselta tekniseltä käyttöiältään pitkäikäiseksi.

  • Pohjarakenteiden ja kantavien rakenteiden kestävyys
  • Rakennuksen ja sen tilojen, rakennusosien sekä teknisten järjestelmien:
  • käyttöikä
  • käytettävyys
  • huollettavuus
  • muunneltavuus
  • korjattavuus 
  • Rakennusosien purettavuus ja uudelleenkäytettävyys

Vrt. MRL 117 §: Rakennuksen oltava tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa. 

Lisäksi nostettaisiin MRA 55 §:stä rakentamisen ekologisuutta koskevat velvoitteet lain tasolle.

HUOM! Uusiutuvan energian vähimmäisosuutta koskeva vaatimus sisällytetty MRL:ään lainmuutoksella, joka astui voimaan 1.12.2021. 

Materiaaliseloste

Tiedot rakentamisessa käytetyistä materiaaleista ja tuotteista uusissa ja laajamittaisesti korjattavissa rakennuksissa tulee olla koneluettavassa muodossa.

Kiertotalouden edistäminen rakentamisessa

Purkumateriaali-ja rakennusjäteselvitys – tehtävä rakentamis-tai purkamislupaa haettaessa tai tehtäessä purkamisilmoitus. Selvitys päivitettävä rakennus-tai purkuhankkeen valmistuttua.

Sisällys – arviot rakennus-tai purkuhankkeessa syntyvien purkumateriaalien, vaarallisten jätteiden sekä rakennuspaikalta pois kuljetettavien maa-ja kiviaineksien määristä painona materiaalijakeittain. (ellei määrä vähäinen).

Uudet rakennukset – ei sisälly purkamista, arvio rakennuspaikalta pois kuljetettavien maa-ja kiviaineksien määrästä ja tiedot syntyneistä 

Taustalla EU:n asettama rakennus-ja purkujätteen 70 prosentin materiaalihyödyntämisaste.

Rakennusmateriaalien kierrättäminen: Kohti kestävämpää rakentamista Tuotetiedon avulla. Lue lisää

Rakennuslupa ja toimenpidelupa yhdistetään yhdeksi rakentamisluvaksi

  • Rakennuslupa ja toimenpidelupa yhdistetään yhdeksi rakentamisluvaksi.
  • Hakijan toiveesta erikseen päätös sijoittamisluvasta (mm. vanhentunut kaava, ei kaavaa, hanke poikkeaa kaavasta).
  • Uusien rakennusten rakentamislupavelvollisuus määrittyy lähinnä rakennuksen koon perusteella (pienempi kuin 30 m2/120m3 ei tarvitse lupaa).
  • Kunta voi vaatia rakennuslupaa myös muilta uusilta rakennuskohteilta (joustavuus, yleinen etu, valvonnan tarpeet) – näistä kunta voi vapauttaa rakennusjärjestyksellä, jos hanketta voidaan pitää vähäisenä.
  • Korjaamiseen tarvitaan rakentamislupa mm. käyttötarkoitusta olennaisesti muutettaessa, olennaisimpia ominaispiirteitä korjatessa sekä suojeltua tai arvokasta rakennusta korjataan merkittävästi.

Purkuluvat – mahdollisuus purkamisluvalle laajenee

  • Mahdollisuus purkamisluvalle laajenee – jos rakennukselle ei ole enää käyttötarkoitusta, rakennus on huonokuntoinen eikä korjaaminen ole kustannustehokasta. 
  • Lisäksi voidaan purkaa alueella, jolla rakennukset ovat menettäneet suurimman osan arvostaan.
  • Purkamisen johdettava merkittävään purkumateriaalien uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen.
  • Maisematyölupaa koskeva sääntely pysyisi pääosin ennallaan.
Rakennuksen käyttö-ja huolto-ohje
  • Rakennuskohteen omistajan olisi vastattava ohjeen ylläpitämisestä ajan tasalla (kirjauksia voi tehdä myös yrittäjä).
  • Digitaalista käyttö-ja huolto-ohjetta ei kuitenkaan rekisteröitäisi RYTJ:n, vaan omistaja säilyttää informaation (ei valvota).

Pätevyyksien toteaminen yhtenäistyy

  • Suunnittelu-ja rakennustyön johtotehtäviin tulisi nykyisen neliportaisen vaativuusluokittelun sijaan viisiportainen luokittelu. 
  • Tavanomaisessa, vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä suunnittelijalta vaadittaisiin ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella osoitettu pätevyys. Lakiesitys rakentamisen suunnittelu-tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta (249/2022 vp)
  • Rakennusvalvontaviranomainen voisi lisäksi arvioida, riittävätkö ilmoitetun suunnittelijan tai työnjohtajan tosiasialliset ajankäytölliset voimavarat tehtävän suorittamiseen. 
  • Tavanomaisessa ja vähäisessä suunnittelutehtävässä riittäisi todistus vaaditun koulutuksen suorittamisesta.
  • Esityksellä on tarkoitus siirtää rakentamisen asiantuntijoiden pätevyyteen liittyvät selvitykset rakennusvalvonnoista valtuutetun toimielimen tehtäväksi. 
  • Toimielin myöntäisi selvitysten pohjalta asiantuntijalle määräajaksi todistuksen rakentamislaissa määriteltyyn suunnittelu- tai työnjohtotehtävään. 
  • Esityksen keskeisenä tavoitteena on rakennusvalvontojen hallinnollisen työn keventäminen ja toiminnan tehostaminen. Samalla asiantuntijoiden pätevyyksien toteaminen eri tehtäviin ja pätevyystasoihin yhtenäistyy.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (RYTJ)

Lain tavoitteena luoda valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, joka koostuu alueidenkäytön tietovarannosta ja rakennustietovarannosta (rakennus-ja alueidenkäytön suunnitelmatiedot).

Kunnan julkaistava tiedot rakentamista koskien: 

  • Aloitusilmoituksesta tai aloituskokouksesta, pohjakatselmuksesta, sijaintikatselmuksesta, osittaisesta loppukatselmuksesta ja loppukatselmuksesta.
  • Rakentamislupapäätös liitteineen, maisematyölupapäätös, purkamislupapäätös, poikkeamislupapäätös, rakennuksen suunnitelmamalli, rakennuksen toteumamalli.

Yhden luukun palvelut?

  • Suomen ympäristökeskus ylläpitää RYTJ:iä ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmän julkista tietopalvelua sekä ympäristötieto-
    kantaa.

Vaatimus digitaalisesta kaksosesta – rakennuksen suunnitelma- ja toteumamalli

  • Tavoitteena on aikaansaada rakennetun ympäristön ”digitaalinen kaksonen”, joka on sähköiseen muotoon saatettu, tallennettu ja ajantasaisesti täydentyvä tiedosto (koneluettava tiedostomuoto).
  • Lupavaiheessa viranomaiselle toimitettaisiin rakennussuunnitelmia vastaava suunnitelmamalli tai tiedot koneluettavassa muodossa. 
  • Rakennuskohteen toteumamallin avulla suunnitteluvaiheen tiedot päivitetään vastaamaan toteutettua rakennusta (loppukatselmuksen yhteydessä rakennuksen omistaja toimittaa rakennusvalvontaan).
  • Kunta välittää tiedot RYTJ:ään luvanvaraisista hankkeista.
  • Laki sisältää säännökset velvoitteesta hakea rakentamislupaa tietomallimuotoisella suunnitelmalla, jossa on tiedot rakennuksesta ja rakennusosista.  
  • Suunnitelma- ja toteumamallien sisällöstä säädetään tarkemmin asetuksilla. 
  • Esityksen keskeisenä tavoitteena on rakennusvalvontojen hallinnollisen työn keventäminen ja toiminnan tehostaminen. Samalla asiantuntijoiden pätevyyksien toteaminen eri tehtäviin ja pätevyystasoihin yhtenäistyy.

Päävastuullinen toteuttaja vastaa toteutuksen kokonaisuudesta ja laadusta

Taustalla hallitusohjelmakirjaus: ”Rakentamisen toteutusvastuu säädetään pääurakoitsijalle. Tämä pitää sisällään vastuun rakennusvirheistä ja niiden korjaamisesta”.

Tarkoituksena on parantaa rakentamisen laatua ja ehkäistä muun muassa sisäilmaongelmia puuttumalla työmaalla tapahtuvaan toimintaan.

  • Rakennushankkeelle voidaan nimetä rakennuskohteen toteutusta varten päävastuullinen toteuttaja. Jos päävastuullista toteuttajaa ei nimetä, rakentamishankkeeseen ryhtyvä vastaa itse päävastuullisen toteuttajan tehtävistä (yksityisoikeudellinen sopimus). 
  • Usein käytännössä sama taho, joka toimii pääurakoitsijana tai päätoteuttajana.
  • Päävastuullinen toteuttaja vastaisi toteutuksen kokonaisuudesta ja laadusta: rakennuskohteen toteuttamisesta sopimuksen, suunnitelmien, rakennuskohteen toteuttamista koskevien säännösten, rakentamisluvan ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Rakennusvalvonta voi vaatia laadunvarmistusselvityksen.
  • Vastuuajasta ja vastuunsisällöstä sovitaan (virhe-, korjaus- ja vahingonkorvausvastuu).
  • Vastuu suunnitelmien oikeellisuudesta säilyy suunnittelijoilla. 
  • Rakentamishankkeeseen ryhtyvän vastuut säilyisivät ennallaan lukuun ottamatta päävastuullisen toteuttajan rakennustyömaalla tapahtuvaa toimintaa. 
  • Kaikkia rakentamishankkeen osapuolia koskisi myötävaikutusvelvollisuus. Osapuolten olisi tehtävä yhteistyötä rakentamisen laadunparantamiseksi ja luotava edellytykset rakentamishankkeen laadukkaalle toteuttamiselle. 

Rakennussuojelua koskevaa korvaussääntelyä täsmennetään

  • Rakentamisen perustuttava kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin, historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kulttuuriympäristöjä ei turmella.
  • Mahdollistetaan myös uusien arvorakennusten ja uusien kulttuuriympäristöjen syntyminen.
  • Rakennussuojelun suhde purkamis- ja poikkeamislupamenettelyihin säilyisi entisenlaisena. 
  • Rakennussuojelua koskevaa korvaussääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi: 
  • Rakennuksen omistajalla olisi

    1) oikeus täyteen korvaukseen valtiolta, jos rakennusta ei suojelupäätöksen vuoksi voi käyttää kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla,

    2) oikeus korvaukseen haitasta ja vahingosta, joka johtuisi suojelupäätöksen edellyttämistä rakennuksen erityispiirteiden hoitoa koskevista toimenpiteistä (haitan ja vahingon oltava vähäistä suurempi)
  • Korvattavaksi voisi tulla muun muassa suojellun kiinteän sisustuksen entisöimiseen ja ylläpitoon liittyviä kustannuksia (ei tavanomainen kunnossapito).