Kulttuurikeskus Sofiassa järjestettiin 24.4. Sisäilma ja energiatehokkuus – Tiedämmekö, mitä emme tiedä? -tilaisuus, joka oli osa Atmosphere and Climate Competence Centerin (ACCC) järjestämää Impact week -tapahtumaa.
Tilaisuus oli suunnattu kaikille ilmastonmuutoksesta ja sisäilmasta kiinnostuneille. Professori Tuukka Petäjä kertoi avauspuheenvuorossaan uudesta ulkoilmanlaadun direktiivistä sekä sen mahdollisuuksista ja haasteista. Uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo puolestaan kasvihuonepäästöjen ja energian lisäksi esille myös hyvän sisäympäristön laadun.
Hyvä sisäilma puhutti paneelikeskustelussa
Paneelikeskustelussa Minna Väkevä (Innoa) haastoi huippuasiantuntijat Heidi Salosen (Aalto), Vesa Pekkolan (STM), Pekka Vuorisen (Rakennusteollisuus RT), Miia Pitkärannan (AFRY), Jukka Vasaran (Granlund) ja Tuukka Petäjän (ACCC) miettimään, mitä hyvä sisäilma on heidän näkövinkkelistään nyt ja energiatehokkaassa tulevaisuudessa. Lisäksi paneelikeskustelussa mietittiin konkreettisia keinoja, joilla hyvä sisäilma saavutetaan myös tulevaisuudessa.
Keskustelussa nousi esiin poikkitieteellisen tutkimustyön tarve ja asiantuntijoiden yhteistyön merkitys. M1-luokitus nostettiin onnistumiseksi poikkitieteellisestä yhteistyöstä, jolla on saatu luotua selkeä ja toimiva luokitusjärjestelmä, joka on laajasti käytössä.
M1-luokiteltujen tuotteiden käyttöolosuhteiden rooli
Päivään kuului myös ryhmätöitä, joissa M1 oli edustettuna yhtenä ryhmänä. Aiheena oli “M1-luokitellut, vähäpäästöiset tuotteet – käyttöolosuhteiden rooli nyt ja tulevaisuudessa”. Ryhmässä keskusteltiin siitä, että M1-luokitellut tuotteet ovat luokituksen mukaisia ja vähäpäästöisiä ainoastaan oikein varastoituna, asennettuna ja käytettynä. Huomiota tuleekin kiinnittää riittävään ohjeistukseen oikeaoppisen käytön ja ylläpidon saralla.
On tärkeää huomioida myös materiaalien yhteisreaktiot, eli vaikka tuotteella olisi M1-luokitus, voivat sen emissiot reagoida yhdessä toisen tuotteen emissioiden kanssa ja reaktioissa voi syntyä sekundääriepäpuhtauksia. Lisääntyneet järjestelmien M1-päästöluokitukset vastaavat tähän hyvin, sillä järjestelmän testauksessa kaikki sen osat testataan yhdessä, jolloin myös yhteisreaktiot huomioidaan.
Materiaalien vähäpäästöisyys korostuu muuttuvassa ilmastossa
Muuttuvassa ilmastossa ulkoilman epäpuhtaudet ml. otsoni tulevat lisääntymään ja epäpuhtaudet kulkeutuvat myös sisäympäristöihin. Lisääntyvä auringonvalo ja lämpö lisäävät ja kiihdyttävät sisäilman kemiallisia reaktioita. Tämän vuoksi materiaalien vähäpäästöisyys tulee korostumaan. Myös uusiomateriaalien käyttö tulee lisääntymään, mutta on tärkeää, että myös niistä pystytään tuottamaan todennetusti vähäpäästöisiä.
Ilmanvaihdolla, jossa on huomioitu sekä suodatus että energiansäästö, pystytään hallitsemaan sisäilman epäpuhtauksia. Mitä vähemmän materiaaliemissioita syntyy, sitä maltillisempaa ilmanvaihtoa tarvitaan, mikä puolestaan vaikuttaa positiivisesti kestävyyteen.
Ryhmä nosti tulevaisuudessa tärkeimmäksi seikaksi EU-harmonisoinnin. Meidän tulee varautua sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja tuoda esille tutkimukseen perustuvat kriteerit mm. tarkasteltavista yhdisteistä ja raja-arvoista.
