Pyöreän pöydän keskustelu tilaajan vaikutusmahdollisuuksista kiertotalouden datan virtauttamiseksi

Torstaina 23.3.2023 järjestetyssä Pyöreän pöydän tilaisuudessa pureuduttiin tilaajan vaikutusmahdollisuuksiin talonrakentamisen ja infrarakentamisen hankkeiden tiedon virtauttamiseksi, jotta kiertotalouden vaatima tieto saadaan liikkeelle ja elinkaaren ajalla käytettäväksi. Yhteiskuntasuhdejohtaja Jaana Matilainen Rakennustieto Oy:stä toivotti läsnä ja linjoilla olleet noin 70 henkilöä tervetulleeksi virtauttamaan KIRA-alan dataa kiertotalouden hyväksi.

 

Ensimmäisenä asiantuntijapuheenvuorona arkkitehti SAFA, Green Building Council Finlandin nuorempi asiantuntija Heikki Moilanen esitteli diplomityönsä tuloksia tilaajan ja pääsuunnittelijan yhteistyöstä kestävässä rakennushankkeessa. Moilasen mukaan huolehtijana ja ihmisten johtajana toimivalla pääsuunnittelijan roolilla olisi potentiaalia vaikuttaa rakennushankkeiden kestävyyteen, mutta sitä ei tällä hetkellä hyödynnetä riittävästi. Tähän on syynä esimerkiksi se, että monilla pääsuunnittelijoilla ei vielä ole tarpeeksi kestävyysosaamista ja toisaalta pääsuunnittelija kytketään hankkeeseen verrattain myöhään, jolloin vaikutusmahdollisuudet hankkeen kestävyyteen vaikuttavaan päätöksentekoon jäävät vähäisiksi.

 

Onnistuneessa yhteistyössä pääsuunnittelijan ja tilaajan välillä vallitsee luottamus ja yhteinen ymmärrys suunnittelun tavoitteista. Puheenvuoron jälkeisissä kommenteissa korostettiin pääsuunnittelijan roolia koko hanketta katsovana, jolloin pääsuunnittelijalla tulisi olla kattava kestävyysosaaminen. Moilasen diplomityön voi lukea täältä.

Tilaajan ja pääsuunnittelijan toimenpiteet tiedonvirtauttamiseksi

 

Tilaajan puheenvuoron käytti Varman kiinteistökehityspäällikkö Jarno Kuustonen, joka avasi, miten tilaamisessa otetaan huomioon kiertotalous sekä elinkaaren aikainen tiedonvirtauttaminen. Nyt tuotettavaa elinkaaren aikaista dataa käytetään vasta useiden vuosien tai vuosikymmenten päästä, jolloin datan käyttäjä on usein eri kuin sen tuottaja tai sen tuottamisen suunnittelija. Varmalla on olemassa omarakentamisen kiertotalousohje sisäiseksi työkaluksi sekä kumppaneiden käyttöön. Ohjeen myötä datan virtaamiseksi on luotu toimintamalleja esimerkiksi elinkaaren hiilijalanjälkilaskennan tietojen keräämiseen, käytettyjen materiaalien digitaaliseen dokumentointiin sekä materiaalitason toteumamallin laatimiseen. Kuustonen korosti tilaajan tavoitteiden asetannan tärkeyttä ja niiden avaamista hankkeen muille osapuolille.

 

Piritta Hannula, arkkitehti SAFA, AFRY:stä toi näkökulmia aiheeseen pääsuunnittelijan näkökulmasta korjaushankkeissa. Hannulan kokemusten mukaan rakennuksen elinkaaren aikana tietoa kertyy valtavasti, mutta tiedon virtaamisessa on selkeitä katkoksia, jotka vaikeuttavat huomattavasti korjaushankkeita. Tiedon säilymiseen on onneksi keinoja, joista oleellisimpina Hannula piti riittävien resurssien varaamista luovutusaineiston koostamiseksi sekä tiedon ylläpitämiseksi käytön aikana, tiedonsiirrosta huolehtimista omistajan tai managerin vaihtuessa sekä tietomallipohjaisen suunnittelun tehostamista ja kehittämistä.

 

Infrahankkeiden kiertotaloudesta kertoi Helsingin kaupungin massakoordinaattori ‍Mikko Suominen. Suomisen mukaan datan avulla voimme ymmärtää nykyistä tilannettamme, ja hänen työn punaisena lankana on ollut datan tuottaminen massoista. Helsingin kaupunki on luonut paljon ohjeistusta erilaisten infrarakennusmateriaalien hyödyntämiseksi, sekä sähköisen työkalun massojen hallintaan pääkaupunkiseudulla.

 

Tilaajan tahtotila on määritettyHelsingin kierto- ja jakamistalouden toimenpideohjelmassa, josta toimenpiteetkulkeutuvat rakennuttamiseen ja suunnitteluun. Datan virtauttaminen ontoimenpideohjelmassa merkittävästi esillä.

Suominen piti erittäin tärkeänä,että erilaisten massojen tietoja saadaan kompattua yhteen esimerkiksi YM:nvalmistelemassa rakennusjäte- ja purkumateriaalirekisterissä. Helsingissä pohditaan tällä hetkellä kuumeisesti toteumadatan tuottamista esimeriksi lupapiste-palveluun.


Hands-on klinikasta ratkaisuaihioita pullonkauloihin


Tilaisuuden viimeisessä osuudessa osallistujat pääsivät hands-on klinikassa tarkentamaan kiertotaloutta ja datan virtaamista vaikeuttavia kipupisteitä tilaamisessa, suunnittelun ohjaamisessa ja suunnittelussa sekä tekemään ratkaisuehdotuksia siitä, kenen tulisi toimia kipupisteiden ratkaisemiseksi ja miksi. Klinikan moderoi Green Building Council Finlandin kestävän kehityksen asiantuntija Elina Samila.

 

Klinikan pienryhmien tuloksina saatiin kuusi ratkaisuehdotusta, joissa oli ideoitu kokonaisten hankeorganisaatioiden yhteistä ohjeistusta 3D-mallinnukseen, hankkeen ja kohteen yhteisen ja jatkuvan tietoympäristön kehittämistä, standardoitua toimintamallia vaadittavista tiedoista sekä rakennushankkeen tiedon lopputarkastuspisteiden määrittelyä ja käyttöönottoa. Ryhmien valitsemat ongelmat sekä niihin luonnostellut ratkaisuehdotukset on koottu alle.

Rakennustietomalli Oy:n toimitusjohtaja ja buildingSMART Finlandin vetäjä Annina Lehikoinen kertoi lopuksi, että heillä on meneillään useampikin ratkaisuehdotusta liippaava projekti RYTV-hankeohjelmassa.

Ongelma: Tilaaja ei tunne muun arvoketjuntietotarpeita.

Ratkaisuehdotus: Toimintamalli tietotarpeista (rakennushankkeenalusta käyttövaiheeseen eri osapuolilla), jotka mahdollistavat kiertotalouden edistämisen. Esimerkkien pohjalta tehdään template, millä voi ilmoittaa tietotarpeen. Ensin selvitetään, millä eri toimijoilla on kiertotalousohjeita, niistä kooste ja analysointi. Tarvitaan taho vetämään myös yhdistämistyön fasilitointi alan yhteisestä näkemyksestä toimintamallin pohjaksi. Kirittävä ja tasoa nostava ohje, johon muut voi verrata. Riskinä, että tulee joko liian jäykkä tai liian löysä, jolloin tulee liian hankekohtainen. FIGBC/Elina Samila selvittää jatkoa ja rahoitusta.

Ongelma: Tilaajilla ei ole ohjeita/ vaatimuksia tiedon tuottamiselle, käytölle ja tallennusmuodolle. --> Tilaajalla ei ole riittävästi osaamista. Rakentaminen on monialaista ja jokaisella hankeosapuolella on oma näkökulma hankkeeseen, jolloin tuotettu tieto/data on myös moninaista. Tilaajaorganisaatiolta tarvitaan ymmärrystä. Toisaalta ei ole olemassa valmisohjeita, mitä tietoa/dataa eri alat tuottavat ikään kuin oheis-/sivutietona/-datana.

Ratkaisuehdotus: Digitaalisen datan tuottamisen ohjeistun koko hankeorganisaatiolle (3D-mallit, tietomallit). Rajapinnat pitäisi olla etukäteen selvitetty esim. kuka tarkistaa lopullisen mallin, että se toimii jaon kunnossa, kun suunnittelijat eivät ole hankkeen lopussa enää mukana.

Ongelma: Tilaajat eivät "lopputarkasta" tuotettua dataa. Puuttuu ohjeet/vaatimukset laadunvarmistukselle, että on tehty niin kuin piti.

Ratkaisuehdotus: Ensin on luotava ymmärrys, mitä dataa lopputarkastuksessa pitäisi tarkistaa: buildingSMARTilla jo tekeillä käyttötapausten määrittely, jonka tuloksena tulee jotakuinkin tässä tarkoitettu ymmärys. Tiedontarvitsijoiden eli rakennusvalvonnan, viranomaisten sekä käyttäjien ja ylläpidon tulisi olla aktiivisia ymmärryksen tuottamisessa. Seuraavaksi laaditaan ohjeistus datan tarkastukseen. Ohjeistuksen on oltava valmiina suunnittelijoille ennen suunnittelun aloitusta. Useamman tilaajan yhteiset ohjeet helpottaisivat suunnittelijoita, mutta yleisten ohjeiden tuottaminen voi olla hyvin hankalaa. Lopuksi määritetään datan lopputarkastuspisteet hankkeisiin, suunnitteluvaiheeseen ja hankkeen luovutukseen.

Ongelma: Tilaaja ei osaa vaatia tietoa, joka olisi hyödyntämiskelpoista myöhemmin elinkaaren aikana.

Ratkaisuehdotus: Luodaan yhteinen standardoitu/vakioitu toimintamalli. Parhaan olemassa olevan tiedon perusteella vaadittavista tiedoista.
Tai
Vaihtoehtoinen: selkeä hankekohtaisten vaatimusten pohdinta ja asettaminen hankekohtaisesti, joiden pohjalta vaaditaan tarvittavat tiedot.

Ongelma: Tilaaja ei osaa vaatia tietoa, joka olisi hyödyntämiskelpoista myöhemmin elinkaaren aikana.

Ratkaisuehdotus: Hankkeen ja kohteen yhteinen tietoympäristö (CDE)
PTS, huoltokirjojen ja kartoitusten tietojen yhteiset palvelut ja tietokannat

Kokoamme pyöreän pöydän tilaisuudesta saamamme palautteen. Kysyimme palautteessa myös toiveita käsiteltävistä aiheista, jos jatkamme pyöreän pöydän sarjaa. Katsotaan millaista palautetta, näkemyksiä ja toiveita jatkosta saimme ja palataan asiaan.

Blogin ovat kirjoittaneet: Ella Lahtinen, Kestävän kehityksen asiantuntija ja Elina Samila, Kestävän kehityksen asiantuntija Green Building Council Finland ry:stä

< Takaisin blogiin