EU:n kestävyysraportointidirektiivi CSRD edellyttää vastuullisuuden tuomista läpinäkyväksi rakentamisen koko arvoketjussa suurista yrityksistä aina pieniin alihankkijoihin saakka. Yhdessä KIRA-alan kanssa toteutettava Rakennustietosäätiö RTS:n KIVA-tutkimushanke ja sen avoimen tutkimustiedon pohjalta kehitettävä Rakennustiedon ESG-palvelu konkretisoivat vastuullisuutta ja sen mittareita kiinteistöissä tukien yritystason vastuullisuuden raportointia.
”Vastuullisuus koskettaa jo nyt meitä kaikkia monella tapaa. Vaikka CSRD:n mukainen vastuullisuuden raportointi velvoittaa toistaiseksi vain suuria yrityksiä, se vaikuttaa jo nyt pienempiin yrityksiin esimerkiksi alihankintaketjujen ja rahoitusmahdollisuuksien kautta. Vastuullisuus on jo nyt välttämätöntä kiinteistö- ja rakentamisalan [KIRA-alan] toimijoiden kilpailukyvykkyydelle”, Rakennustiedon ESG-palvelun kehittämisestä vastaava tuotepäällikkö, arkkitehti Taru Lehtinen painottaa.
Kestävään rakentamiseen perehtynyt Taru Lehtinen toimii myös tutkijana Rakennustietosäätiö RTS:n johtamassa ”Kiinteistökohtaiset vastuullisuuskriteerit” eli KIVA-hankkeessa, joka kokoaa yhteen kiinteistöjen vastuullisuutta määrittävät konkreettiset tekijät ja mittarit. KIVA-hankkeen pohjalta Rakennustieto Oy kehittää ESG-palvelua, jonka avulla yritykset voivat kehittää ja todentaa kiinteistöjensä ja hankkeidensa vastuullisuutta välttämättömänä ja keskeisenä osana yritysten vastuullisuuden raportointia.
Rakennustiedon ESG-palvelun ensimmäinen, alkuvuonna 2026 lanseerattava kokonaisuus koskee asuinkerrostalohankkeita ja -kiinteistöjä. ’’Kiinteistöllä tarkoitamme itse rakennuksen lisäksi myös sen piha- ja ulkoalueita. Tuleva ESG-palvelu on kohdennettu suomalaiselle kiinteistö- ja rakentamisalalle ja kehitetty yhdessä alan kanssa juuri meidän tarpeisiimme, olosuhteisiimme ja lainsäädäntöömme soveltuen’’, Lehtinen sanoo.
Tilikaudesta 2024 alkaen voimaan astunut kestävyysraportointidirektiivi CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) vaatii ensi vaiheessa pörssilistattuja suuryrityksiä raportoimaan sekä yrityksen vaikutuksista ympäristöön ja yhteiskuntaan että yritykseen kohdistuvista taloudellisista riskeistä ja mahdollisuuksista.
ESRS-standardi (European Sustainability Reporting Standards) tarkentaa sitä, miten CSRD:n mukaista raportointivelvoitetta tulee toteuttaa ja ryhmittelee vastuullisuusaiheet ympäristövastuullisuuteen (E), sosiaaliseen vastuullisuuteen (S) ja hyvään hallintoon (G) – ESG. Vastuullisuudella tarkoitetaan konkreettisia toimia, joilla kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa.
Tuore Euroopan komission Omnibus-aloite aiheuttaa kuitenkin raportointiin muutoksia. Omnibus-aloite pyrkii keventämään CSRD:n mukaista raportointivelvoitetta koskien mahdollisesti raportoinnin piiriin kuuluvien yritysten määritelmää tai raportoinnin sisältöä. Toistaiseksi voimaan on astunut niin kutsuttu "Stop-the-Clock" eli seuraavien aaltojen raportoijien aikataulun siirtyminen kahdella vuodella eteenpäin sekä "Quick fix" eli kevennykset ensimmäisen aallon raportoijien vaiheittaisiin tiedonantovaatimuksiin. Lisäksi ESRS-standardista on syyskuun 2025 loppuun saakka lausuntokierroksella luonnosehdotus standardin yksinkertaistamiseksi. Vastuullisuuden sääntely-ympäristö on siis nopeassa muutoksessa vaikuttaen merkittävästi yritysten raportointivelvoitteeseen.
”Vastuullisuuden raportoinnissa olemme matkalla kohti liikkuvaa maalia. Moni toimija onkin jäänyt odottamaan, mitä Omnibus tuo tullessaan tai mihin suuntaan KIRA-alan yhteinen näkemys kehittyy“, Lehtinen toteaa.
Rakennustietosäätiö RTS:n Kiinteistökohtaiset vastuullisuuskriteerit (KIVA) -tutkimushankkeen alussa toteutettiin suomalaisen KIRA-alan vastuullisuusjohtajien ja -asiantuntijoiden haastatteluita, joilla kartoitettiin vastuullisuuteen liittyvää alan nykytilannetta, osaamista, haasteita ja tarpeita. Haastattelun avointen tulosten ja tilannekatsauksen avulla myös ESG-palvelulla pystytään vastaamaan kohdennetusti alan toimijoiden ajankohtaisiin tarpeisiin.
”Haastatteluissa ympäristövastuun osaaminen korostui alallamme, kun taas esimerkiksi sosiaalisen vastuun aiheet ovat monelle vieraampia ja epämääräisempiä. Tämä korostaa tarvetta konkretisoida myös sosiaalisen vastuullisuuden aiheita ja todentamista E-aiheiden rinnalla”, Taru Lehtinen kertoo.
Haastatteluista ilmeni myös, että erot edelläkävijöiden ja myöhemmissä aalloissa reaktiivisesti raportoivien toimijoiden välillä voivat olla hyvinkin suuria. Ensimmäisen aallon yritykset ja edelläkävijät ovat jo kehittäneet omaa vastuullisuusstrategiaansa ja raportointiaan. Näin ollen he ovat tehneet kaksoisolennaisuusanalyysinsa ilman toimialakohtaista yhteistä näkemystä, johon nojata sekä sen tuomaa vertailukelpoisuutta Suomen KIRA-alan kontekstissa.
”ESG-palvelu tarjoaa selkeän viitekehyksen, joka tuo vertailukelpoisuutta ja konkretiaa jo raportoiville yrityksille sekä helpotusta viestintään esimerkiksi rahoittajien suuntaan. Näin ollen myös rahoittajatahot hyötyvät palvelusta”, Lehtinen kertoo.
Rakennustiedon tuleva ESG-palvelu hyödyttää erityisesti seuraavien aaltojen yrityksiä tarjoten valmiin viitekehyksen ja selkeän työkalun raportoinnin tueksi. ”Kaikkien ei tarvitse lähteä alusta asti määrittelemään mitä vastuullisuus on, mikä on olennaista KIRA-alalle ja miten se konkretisoituu kiinteistöissä. ESG-palvelu tarjoaa ikään kuin valmiin kattauksen. CSRD-direktiivissä on paljon sellaisia asioita, jotka eivät ole suoraan sovellettavissa KIRA-alalle, ja työkalumme auttaa myös tässä.”
Pakollista tai ei – vastuullisuus koskettaa kaikkia alan toimijoita. Tarve suomalaisen kiinteistö- ja rakentamisalan yhteiselle näkemykselle kiistatta korostuu.
Kiinteistö- ja rakentamisalan vastuullisuusjohtajien ja -asiantuntijoiden haastatteluissa ilmeni hajontaa KIRA-alan toimijoiden ja niiden tuottamien, omistamien tai sijoittamien kiinteistöjen kytköksen ymmärtämisessä ja liittymisessä toisiinsa. Tämä korostaa tarvetta konkretisoida KIRA-alan yritysten vastuullisuutta nimenomaan kiinteistöjen kautta.
CSRD-direktiivi velvoittaa vastuullisuuden raportointia yritystasolla. Rakennustiedon ESG-palvelu kytkee kiinteistöjen konkreettiset ominaisuudet, kuten suunnitteluratkaisut tai suorituskyvyn CSRD:n ja ESRS:n mukaiseen yritysten vastuullisuuteen. Palvelu auttaa toimijoita ymmärtämään, mitä vastuullisuuden laaja kokonaisuus konkreettisesti tarkoittaa kiinteistöjen ja hankkeiden tasolla ja miten vastuullisuutta voidaan niissä toteuttaa ja todentaa käytännössä.
”Kiinteistö- ja rakentamisalan yritysten vastuullisuus konkretisoituu niiden tuotteissa eli kiinteistöissä, jotka muodostavat merkittävän osan yritysten vastuullisuudesta eli vaikutuksista luontoon, ihmisiin ja talouteen. On siis keskeistä tarkastella vastuullisuutta juuri kiinteistöjen tasolla”, Taru Lehtinen painottaa. ”Samalla tuotetaan tietoa yrityksen todellisista vaikutuksista ja vastuullisuudesta – eli ikään kuin dataa yritystason raportointia varten.”
Vastuullisuuden tekeminen läpinäkyväksi ja vertailtavaksi mahdollistaa esimerkiksi yhteneväisen viestinnän sekä erottautumisen toimijoiden välillä, joita puolestaan tarvitaan esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksien tai kilpailukyvykkyyden edistämiseksi. Lainsäädännön ohella yhä enemmän myös päätöksentekijät ja rahoittajat vaativat rakennusalalta vastuullisuutta, joka on pystyttävä osoittamaan läpinäkyvästi ja luotettavasti.
Lehtinen kannustaa alan yrityksiä vastuullisuuden aktiiviseen, strategiseen ja ennakoivaan kehittämiseen. Vastuullisuuden huomioiminen on välttämätön osa yritysten liiketoimintaa ja kilpailukykyä. Tuleva ESG-palvelu tukee kiinteistöjen ja yritysten arvonnousua.
”Vastuullisuuden edelläkävijöiden hyötyjä ovat muun muassa yritysten markkina- ja brändiarvon kasvattaminen sekä niiden tuottamien kiinteistöjen arvonnousu, vuokrauksen helpottuminen, vihreän rahoituksen saaminen sekä vaikutusmahdollisuus alan yhteisiin, muodostuviin käytäntöihin”, Lehtinen luettelee.
”Yritys, joka pystyy luotettavasti todentamaan oman vastuullisuutensa, on nykymarkkinoilla halutumpi kumppani. ESG-palvelu tarjoaa näin ollen suurten edelläkävijäyritysten tukemisen lisäksi pienempiä ja keskisuuria yrityksiä ajatellen valmiin viitekehyksen ja käsitteistön vastuullisuudesta kommunikointiin ja sen todentamiseen.”
ESG-palvelu tuo alan toimijoille lisäarvoa monella tavalla: ”Se auttaa ymmärtämään vastuullisuuden moniulotteista kokonaisuutta ja tunnistamaan KIRA-alalle olennaiset kiinteistökohtaiset aiheet. Vastuullisuus on valtavan laaja kokonaisuus, johon me voimme tuoda KIRA-alan toimijoille yhteisen kommunikaatioalustan ja työkalun ESG-palvelulla”, Taru Lehtinen sanoo.
”ESG-palvelu luo pohjan, jonka avulla kiinteistölle ja toimijalle voidaan luoda lisäarvoa esimerkiksi vihreän rahoituksen ja näkyvyyden muodossa samalla, kun palvelu helpottaa vastuullisuusraportointia ja tukee vastuullisuuden systemaattista kehittämistä”, Lehtinen vielä kertaa.
Rakennustiedon ESG-palvelun ensimmäinen kokonaisuus keskittyy asuinkerrostaloihin. Lehtisen mukaan toimijat voivat tehokkaasti hyödyntää vastuullisia rakentamisen ratkaisuja ja toimintamalleja eritysesti asuinkerrostalorakentamisessa, jossa on paljon toistuvia ratkaisuja ja kiinteistömassaa.
Taru Lehtisen väitöskirjatutkimus ja tausta keskittyvät kokonaisvaltaisen, ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnit yhdistävään kestävään rakentamiseen erityisesti asuinkerrostalojen kontekstissa, minkä lisäksi hän on opettanut kestävää asuntosuunnittelua Tampereen yliopistolla useita vuosia sekä toiminut käytännön hankkeissa sekä suunnittelijana että kestävän rakentamisen asiantuntijana.
”Asuntorakentaminen edustaa merkittävää osaa rakentamisen volyymistamme ja ratkaisuissa on paljon toistettavuutta. Rakennustiedon tuleva ESG-palvelu tarjoaa konkreettisen työkalun, jonka avulla yritykset voivat tunnistaa ja kehittää vastuullisuuden eri osa-alueiden hyviä käytäntöjä suunnittelussa ja rakentamisessa sekä todentaa omaa vastuullisuuttaan. Vastuullisuuden edelläkävijät voivat hyötyä sekä kiinteistön että yrityksen brändin arvonnoususta.”
Asuinkerrostalojen jälkeen palvelua on tarkoitus laajentaa eri rakennustyyppeihin sekä vaiheittain kattamaan kiinteistöjen koko elinkaaren vaiheet. Vastuullisuuden ylätason aiheet läpileikkaavat eri rakennustyypit, mutta tarkemmissa ratkaisuissa tai mittareissa on eroja.
”Olemme siirtymässä kohti kokonaisvaltaista vastuullisuutta, joka huomioi niin ympäristön kuin ihmisenkin hyvinvoinnit liiketoiminnan näkökulmaa unohtamatta”, Taru Lehtinen kertoo.
ESRS-standardin mukaiset aiheet, joista yritysten on raportoitava ovat ympäristövastuun osalta ilmastonmuutos (E1), pilaantuminen (E2), vesivarat ja merten luonnonvarat (E3), biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (E4) sekä kiertotalous (E5). Sosiaalisen vastuun osalta raportoitavat aiheet ovat oma työvoima (S1), arvoketjun työntekijät (S2), vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (S3), sekä kuluttajat ja loppukäyttäjät (S4). Hallinnollisen vastuun aihe on liiketoiminnan harjoittaminen (G1). Rakennustiedon ESG-palvelu huomioi kaikki nämä standardinmukaiset aiheet.
Lehtinen painottaa, että kokonaisvaltaisen vastuullisuuden edistäminen edellyttää useita systemaattisia muutoksia toimintakulttuurissamme, kuten siirtymää lineaarisesta mallista kohti kiertotaloutta tukevaa syklistä mallia, projektikohtaisten ratkaisuiden laajentamista yli hankerajojen sekä tiedon virtaamista hankkeesta toiseen, tai siilojen purkamista kohti monialaista yhteistyötä.
”Osaoptimoinneista on laajennettava tarkastelua kohti kokonaisvaltaista vastuullisuutta ja horisontaalisempaa lähestymistapaa. Meillä on hyvinkin tarkalle tasolle meneviä laskentamenetelmiä esimerkiksi yksittäisten rakennusosien hiilijalanjäljen tai energiantehokkuuden laskentaan, mutta esimerkiksi sosiaalisen vastuun aiheiden, yksittäisten osatekijöiden välisten vuorovaikutussuhteiden ja kokonaisvaltaisen vastuullisuuden kokonaisuuden ymmärrys ovat enemmän alkutekijöissään.”
Vastuullisuus on rakentamisessa moniulotteista kytkien E-, S- ja G-aiheet eri tavoin toisiinsa. Esimerkiksi sisäilmasto kytkeytyy suoraan ihmisten terveysturvallisuuteen ja hyvinvointiin eli sosiaaliseen vastuullisuuteen (S), minkä lisäksi se nähdään rakentamisessa taloteknisten järjestelmien ja niiden kuluttaman energian kautta kytkeytyen siten ilmastonmuutokseen ja ympäristövastuuseen (E). Energiankulutus kytkeytyy taas käytönaikaisiin kustannuksiin.
Kiinteistötason näkökulman kautta vastuullisuuden aiheet konkretisoituvat kiinteistöjen fyysisiksi tai suorituskyvyllisiksi ominaisuuksiksi. Kiinteistötasoisen tarkastelun kautta voidaan tunnistaa jo olemassa olevia käytäntöjä ja ratkaisuja vastuullisuuden viitekehykseen liittyen, sekä kytkeä olevaa tutkimustietoa, ohjeistusta ja palveluita käyttäjien saataville.
”Esimerkiksi ESRS-standardin mukainen kuluttajien ja loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio tai syrjimättömyys konkretisoituvat asuinkerrostalossa muun muassa esteettömyydeksi. Pystymme ohjaamaan ESG-palvelun käyttäjän suoraan hänen tarvitsemiensa tietolähteiden äärelle Rakennustiedon palveluissa, kuten esteettömyyden osalta uudistuneen RT-kortiston ohjekortteihin ’RT 103602 Toimiva talo. Asuinkerrostalokohteet’ tai ’RT 103141 Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö’.”
”Toisena esimerkkinä ESRS:n mukaisen ilmastonmuutoksen hillitsemisen kiinteistökohtainen vastuullisuuskriteeri on uudessa rakentamislaissakin edellytetty rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki. Tällöin ESG-palvelun avulla voimme ohjata palvelun käyttäjän paitsi lainsäädäntöön ja Rakennustiedon Rakentamislain säädösmuutos -kortteihin, niin myös hyödyntämään esimerkiksi Tuotetieto hiililaskuriamme itse laskennassa. Meillä on alalla valtavasti olemassa olevaa tietoa ja osaamista, jota rakennusala voi konkreettisesti hyödyntää ESG-palvelun tarjoamassa vastuullisuuden palvelukokonaisuudessa”, Taru Lehtinen sanoo.
Myös Rakennustiedon ympäristöluokitus (YL-luokitus) palvelee edelleen rakennushankkeiden ja kiinteistöjen ympäristösuorituskyvyn johtamis- ja luokitusjärjestelmänä, joka kytketään vuoropuheluun ESG-palvelun kanssa. ESG-palvelussa laajennetaan näkökulmaa ympäristövastuullisuudesta kohti kokonaisvaltaista vastuullisuutta ja kytketään aiheet ESRS:n mukaiseen ESG-viitekehykseen sekä sitä kautta edelleen myös yritysten vastuullisuuteen. YL-luokitus ja ESG-palvelu kytkeytyvät ja tukevat toisiaan osana Rakennustiedon laajaa palvelutarjontaa.
Vastuullisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen Rakennustiedon ESG-palvelun ja Rakennustietosäätiö RTS:n KIVA-hankkeen avulla tarjoaa suomalaiselle KIRA-alalle mahdollisuuden pysyä laajemminkin kansainvälisen kilpailukyvyn kärkijoukossa kaikessa toiminnassa yhä tärkeämmäksi käyvän vastuullisuuden saralla. Kansainvälisesti taustalla vaikuttavat muun muassa vihreä siirtymä ja EU:n vihreän kehityksen ohjelma, johon myös CSRD-direktiivi ja esimerkiksi taksonomia kytkeytyvät.
Lehtinen pitää Rakennustiedossa kehitettävää ESG-palvelua hyvänä osoituksena siitä, miten RTS-konsernin ainutlaatuinen ja alan keskeiset toimijat osallistava innovaatioverkosto vastaa ennakoivasti ja tuottaa ripeästi koko alaa hyödyttäviä tuloksia. Samalla, kun tuleva ESG-palvelu perustuu käynnissä olevan RTS:n KIVA-tutkimushankkeen avoimiin tuloksiin, kehitetään palvelusta konkreettista vastuullisuuden työkalua, jonka avulla alan toimijat voivat arjessaan vastata nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin luotettavaan ja ajantasaiseen tutkimustietoon nojaten.
Rakennustietosäätiö RTS:n yleishyödyllinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta tuottaa kaikille KIRA-alan toimijoille avointa ja läpinäkyvää tutkimustietoa, jota myös Rakennustieto Oy hyödyntää osana RTS-konsernia. Rakennustietosäätiön KIVA-tutkimushanke ja Rakennustiedon ESG-palvelu toimivat tästä konkreettisena esimerkkinä.
Rakennustietosäätiön kivijalkana toimiva toimikuntatyöskentelyn malli puolestaan takaa alan toimijoiden aktiivisen osallistamisen ja eri toimijoiden näkemysten huomioimisen osana RTS-konsernin innovaatioverkostoa. Yhdessä alan toimijoiden kanssa Rakennustieto Oy puolestaan jalkauttaa tutkimustietoa teoriasta käytäntöön kehittämällä konkreettisia tuotteita ja palveluita, jotka helpottavat alan toimijoiden arkea.
Osana RTS-konsernin innovaatioverkostoa Rakennustiedon ESG-palvelu pyrkii auttamaan alan toimijoita toimintaympäristön nopeassa muutoksessa sekä edistämään KIRA-alan vastuullisuutta laajemmin.
