Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä muodostuva Senaatti-konserni on käyttänyt Rakennustiedon ympäristöluokitusta (YL-luokitus) jo vuodesta 2018 lähtien pääsääntöisesti kaikissa yli kahden miljoonan euron uudis- ja peruskorjaushankkeissa. Tähtiluokituksia tärkeämpää Senaatille on ympäristövastuullisuuden kokonaisvaltainen ohjaaminen.
”Investoinneissa eletään huippuvuosia. Vuonna 2023 Senaatti-konsernin investoinnit olivat noin 660 miljoonaa euroa. Viime vuonna ja kuluvana vuonna investoinnit ovat vielä suuremmat. Eli tällä hetkellä rakennetaan ja korjataan historiallisen paljon”, ympäristövastuuasiantuntija Anni Tyni Senaatti-kiinteistöistä kertoo toiminnan laajuudesta.
Senaatti on päätynyt hyödyntämään Rakennustiedon ympäristöluokitusta monesta syystä.
”Luokitus tukee hyvin meidän strategian tavoitteita. Se antaa kehyksen, jonka puitteissa voimme helposti käydä keskustelua ympäristövastuullisuuden teemoista suunnitteluryhmän kesken. Luokitus tuo myös painoarvoa ympäristövastuullisuuden tavoitteille hankkeessa ja edistää osapuolten yhteistyötä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi”, Anni Tyni sanoo.
”Luokituksen etuna on myös mahdollisuus vertailla omaa tekemistä muihin tai alalla yleisesti sovittuun normiin. Ulkopuolisella auditoinnilla voimme lisäksi todentaa saavutetut tulokset ja väittämän ympäristövastuullisuudesta. Ympäristöluokitusta on myös helppo hyödyntää viestinnässä.”
Senaatti on hakenut virallista auditointia tähän mennessä yhteensä neljälle uudishankkeelle sekä yhdelle peruskorjaushankkeelle. Neljän tähden hankkeita ovat Hämeenlinnan naisvankila, Oulun oikeustalo sekä Vantaan pääpoliisiasema. Suomalais-venäläinen koulu on jo saanut kolmen tähden YL-luokituksen ja Senaatin ensimmäinen virallisen luokituksen hakenut peruskorjaushanke, Merikasarmin perusparannushankkeen vaihe 2, saavutti hiljattain kahden tähden luokituksen.
Senaatti on valtionhallinnon työympäristökumppani ja valtion kiinteistöjen omistaja.
”Meidän tehtävämme on yhteistyössä asiakkaiden kanssa kehittää heille tiloja ja työympäristöjä, joissa he voivat parhaalla mahdollisella tavalla tehdä omaa työtään. Se tarkoittaa sitä, että me uudistamme ja korjaamme olemassa olevaa rakennuskantaa, rakennamme uutta ja myös kehitämme ja myymme tarpeettomiksi jääneitä kiinteistöjä”, Anni Tyni sanoo.
Senaatti haluaa olla vastuullinen edelläkävijä
Senaatin toimintaa ohjaa valtion kiinteistöstrategia ja valtion toimitilastrategia.
”Kumpaankin strategiaan on kirjattu meille päästövähennystavoitteet. Vastuullisuusteemoja on toki muitakin kuin päästöjen vähentäminen.”
Tärkeitä tavoitteita ovat, että asiakkaiden tilat ovat toimivat, turvalliset ja käyttövalmiit sekä kustannustehokkaat. Valtion kokonaisetu on huomioitava kaikessa toiminnassa.
Hyvät sisäolosuhteet on myös ollut Senaatin kärkiteema jo pidemmän aikaa, ja Tynin mukaan se on ollut merkittävä painopiste erityisesti tällä strategiakaudella.
”Ympäristövastuun keskeisiä teemoja ovat hiilineutraalisuus ja kiertotalous. Tavoitteena on, että valtion toimitilat ovat vuoteen 2035 mennessä hiilineutraalit. Energiankäytön päästöissä ollaan ihan hyvällä uralla, mutta arvoketjussa syntyvien epäsuorien päästöjen eli esimerkiksi rakentamisen ja korjaamisen aiheuttamien päästöjen vähentämisessä on kyllä tekemistä vielä melko paljon”, Anni Tyni kertoo.
Kiertotaloudessa Senaatin pitkän aikavälin tavoite on olla edelläkävijä tai ainakin eturintamassa.
”Me näemme, että kiertotalous on elinehto toiminnalle tulevaisuudessa. Esimerkiksi rakennusosien uudelleenkäyttö tulee olemaan todella merkittävä keino vähentää rakentamisen päästöjä ja toisaalta hillitä neitseellisten materiaalien ylikulutusta. Näin voidaan estää myös luontokadon etenemistä, joka sekin on yksi tärkeistä ympäristövastuun tavoitteista.”
YL-luokituksessa puolet peruskorjaushankkeita
”Olemme vieneet näitä muun muassa strategioista tulevia vastuullisuusteemoja rakennushanketasolle YL-luokituksen sekä muun oman ohjeistuksen avulla. Senaatilla on ollut Rakennustiedon ympäristöluokitus käytössä jo vuodesta 2018 lähtien lähtökohtaisesti kaikissa yli kahden miljoonan euron uudis- ja korjaushankkeissa. Noin puolet on ollut uudishankkeita ja toinen puoli peruskorjaus- ja tilamuutoshankkeita.”
Tavoitetaso ja auditointi harkitaan aina hankekohtaisesti.
”Auditoinnista ei ole mitään kategorista päätöstä, eli kaikkia hankkeita, joissa luokitusta hyödynnetään, ei auditoida. Hankkeisiin ei ole myöskään asetettu yhtenäistä tavoitetasoa niin että kaikissa hankkeissa pitäisi saavuttaa esimerkiksi kolmen tai neljän tähden luokitus.”
Tavoitteet asetetaan hankekohtaisesti siksi, että Senaatin hankekanta on hyvin monimuotoista. Hankkeiden kirjo ulottuu perinteisestä toimistorakentamisesta Puolustuskiinteistöjen toimintasidonnaiseen erikoisrakentamiseen.
”Ympäristöluokituksen kriteeristö ei kaikilta osin istu tällaisiin erikoiskiinteistöihin. Luokitus on kuitenkin ollut meillä niin pitkään käytössä, että käytännössä Senaatille on muodostunut ohjeelliset minimitavoitteet, jotka ovat noin kolmen tähden luokassa. Luokitushan sisältää jo itsessään pakollisia kriteereitä, mutta olemme korvamerkinneet sellaiset lisäkriteerit, joita Senaatin hankkeissa tulisi tarkastella, silloin kun ne kyseiseen hankkeeseen soveltuvat.”
YL-luokitus on osa elinkaaren hallintaa
YL-luokituksen prosessia koordinoi Senaatin hankkeissa joko elinkaarisuunnittelija tai rakennuttajakonsultti.
”Pääsääntöisesti koordinoija on elinkaarisuunnittelija, jolla on yhdessä hankkeen vetäjän kanssa keskeinen rooli siinä kuinka paljon he saavat luokituksesta irti.”
YL-luokitus toimii Senaatilla ympäristövastuullisuuden ohjaamisen työkaluna yhtä lailla uudis- ja korjaushankkeissa.
Kun Tyni haastatteli vaativiin peruskorjaushankkeisiin keskittynyttä rakennuttajapäällikköä ja elinkaarisuunnittelun sopimuskumppania YL-luokituksen soveltuvuudesta ja prosessin eroista uudishankkeisiin, molempien vastaus oli sama.
”Kummankin mielestä luokitus soveltuu aivan yhtä hyvin korjaus- kuin uudishankkeisiin. Laaja peruskorjaus on myös prosessiltaan pitkälti samanlainen kuin uudishanke”, Anni Tyni sanoo.
YL-luokituksen kriteeristö pitää sisällään myös korjaushankkeisiin sopivia spesifejä tavoitteita.
YL-luokituksen hyödyntämisessä pääpaino on vastuullisuuden ohjaamisessa
”Peruskorjauksia on tietysti monenlaisia, ja meillä tehdään paljon myös tilamuutoksia, joissa kriteeristöä joudutaan soveltamaan paljon enemmän. Jos tilamuutoksia tehdään vain osassa rakennusta ja harvoin samalla tehdään muutoksia esimerkiksi piha-alueisiin tai edes teknisiin järjestelmiin, niin kriteeristöstä karsiutuu tietysti pois niitä pisteitä, joita ei voida tavoitella”, Anni Tyni sanoo.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että peruskorjauksissa korkeat tähtiluokitukset ovat saavutettavissa, mutta tilamuutoksissa eivät.
”Ajatus on ollut, että korjaushankkeissa ja varsinkin näissä tilamuutoshankkeissa pääpaino on suunnittelun ja hankkeen ohjauksessa eikä niinkään korkeissa tähtiluokituksissa.”
Myöskään historiallinen suojelukohde ei ole millään tavalla este YL-luokituksen käytölle.
”Voimme hyvin soveltaa kriteeristöä myös tällaisiin hankkeisiin. Mahdollisessa auditoinnissa voi saada myös Rakennustiedolta tulkinta-apua ja neuvoja siihen, miten kannattaa toimia, jos esimerkiksi Museovirasto vaatii käyttämään jotain tiettyä maalia, joka ei täytä M1-luokituksen vaatimuksia. Jos muutos voidaan perustella poikkeamana, koko luokitus ei kaadu tällaiseen yksittäiseen detaljiin”, Anni Tyni sanoo.
Lue lisää Rakennustiedon ympäristöluokituksesta >
