
Talotekniikan osuuden jatkuvasti kasvaessa projektia johtavalle pääurakoitsijalle on hankkeen aikataulun onnistumiseksi yhä tärkeämpää hallita taloteknisten töiden suunnittelu ja mitoitus sellaisella tarkkuustasolla, jota moderni rakentamisen johtaminen edellyttää. Uusi Ratu 0740 Taloteknisten töiden aikataulutus -ohje esittää työmenekkitiedot ja ohjeistuksen onnistuneeseen tuotannonsuunnitteluun ja -ohjaukseen. Se antaa hyvän pohjan yhteistoiminnassa tehtävälle pää- ja erikoisurakoitsijoiden työvaiheiden yhteensovittamiselle sekä koko hankkeen paikkapohjaiselle aikataulu- ja resurssisuunnittelulle.
”Aikataulu on projektin johtamisen tärkein väline. Rakennushankkeen työntäyteisimpiin loppuvaiheisiin painottuvien ja rakennusteknisten töiden kanssa yhteensovitettavien talotekniikka-asennusten haasteet nousevat aina esiin, kun puhutaan rakentamisen aikatauluista. Ehdotan, että lopetamme pelkän aineiston lähettämisen edestakaisin ja kuittaukset hankkeen osapuolten välillä ja ryhdymme varmistamaan yhteistoiminnallisella aikataulusuunnittelulla sen, että saamme hankkeen aikataulun toimimaan”, uuden Taloteknisten töiden aikataulutus -ohjeen kehittämisessä keskeisesti mukana olleen Mittaviiva Oy:n toimitusjohtaja Anssi Koskenvesa sanoo.
Uusi Ratu-ohje taloteknisten töiden aikataulutuksesta helpottaa hankkeen tilaajan ja päätoteuttajan realistista aikataulusuunnittelua jo hankkeen alku- ja valmisteluvaiheesta lähtien, kun suunnittelu- ja toteutusosapuolia ei ole välttämättä vielä edes valittu. Hankkeen edetessä tarjous- ja toteutusvaiheeseen se helpottaa osapuolten yhteistyötä ja antaa pääurakoitsijalle hyvän pohjan yhdessä erikoisurakoitsijoiden kanssa tehtävälle tarkemmalle aikataulu- sekä työvaihe- ja resurssisuunnittelulle.
”Talo- ja rakennusteknisten työvaiheiden sujuva ja onnistunut yhteensovitus paikan ja ajan suhteen vaatii yhteistyötä ja yhteistä nimikkeistöä. Tämä Ratu-ohje on yhteinen ponnistus, jolla on rakennettu kansallinen ohjeistus edistämään rakennus- ja taloteknisten töiden yhteistoiminnallista aikataulusuunnittelua ja hankkeiden onnistumista”, kertoo Koskenvesa.
Ohjeessa on pääotsikoiden alla talotekniikan aikataulutuksesta yleistä tietoa, työmenekit ja prosessiin liittyvän viimeistelyohjelman avaaminen. Aineistossa on myös esitetty talotekniikan aikataulutehtävät ja riippuvuudet, yleistä tietoa rakennushankkeen ajallisesta johtamisesta sekä neljä tuotannonsuunnittelun ja -ohjauksen menetelmää: tehtäväperustainen, paikka-aikapohjainen, Last Planner ja tahtituotanto.
Ratu-ohjeessa on tietoa siitä, miten työmenekkitietoja voidaan hyödyntää käytössä olevissa työmaan tuotannonohjauksen ja aikataulusuunnittelun menetelmissä. Anssi Koskenvesa korostaa, että rakennushankkeen ja sen aikataulun onnistumisen ratkaisevat lopulta ihmiset, jotka toimivat yhdessä hankkeen parhaaksi.
”Esimerkiksi tahtituotannossa hankkeen osapuolilla täytyy olla halua tehdä aikataulusuunnittelu työpaketti- ja tahtialuekohtaisesti niin, että resurssit voidaan yhteisesti optimoida ja työt jatkuvat yhtäjaksoisesti osakohteesta toiseen. Jos resurssien tarve vaihtelee, se vaikuttaa välittömästi siihen kuinka luotettava ja toteutuskelpoinen aikataulu on. Kun lähdemme yhdessä tekemään asioita kunnioittaen toinen toisiamme ja hyödynnämme yhdessä sovittuja menetelmiä eri urakoitsijoiden työvaiheiden sujuvaan yhteensovittamiseen, sitä kautta syntyy toivottavasti myös luottamus ja sitoutuminen kaikkeen tekemiseen”, Koskenvesa pohtii.
Talotekniikan osuus rakennuskustannuksista on jo keskimäärin 20–30 prosenttia ja monissa vaativissa erityiskohteissa ja -tiloissa jopa selvästi enemmän. Pää- ja projektinjohtourakoitsijoiden oma työnjohto ja muu henkilöstö sekä samalla myös osaaminen painottuu talonrakennushankkeissa yleensä voimakkaasti itse rakentamiseen. Talotekniikan toteutuksesta sekä tarkemmasta resurssisuunnittelusta ja työnjohdosta vastaavat aliurakoitsijat, joiden osaamista pääurakoitsijan on Koskenvesan mukaan tärkeää hyödyntää taloteknisten töiden aikataulutuksessa ja yhteensovittamisessa rakennusteknisten töiden kanssa.
”Talotekniikkasuunnittelu on tärkeä osa hankkeen suunnitteluaikataulua. Toteutusvaiheessa tarvitaan suunnitelmia myös työn toteutusta varten, ja tässä taloteknisten töiden aikataulut ovat todella tärkeitä projektin onnistumiseksi ja aikataulun pitämiseksi”, Koskenvesa toteaa.
Aikataulu- ja resurssisuunnittelun pohjaksi Taloteknisten töiden aikataulutus -ohje antaa karkeutetut työmenekit työlajeittain erityyppisille rakennuskohteille, eli yksi- ja kaksikerroksisille rivitaloille, kerrostaloille ja toimistorakennuksille. Tehtävät on jaettu esimerkiksi runkolinjojen, haaroitusten ja kalustuksen asennukseen. Jaottelu mahdollistaa talo- ja rakennusteknisten töiden keskeisten työvaiheiden yhteisen aikataulusuunnittelun koko projektin aikataulusuunnittelun edellyttämällä tarkkuudella.
”Jos pelkillä järjestelmillä tehdään paikka-aikakaavio, sillä ei tee koko hankkeen ohjaamisessa yhtään mitään. Mutta jos puramme järjestelmät päätehtävien kautta todellisiksi työvaiheiksi työmaalla, kuten runkojohtojen asennuksiin, haaroituksiin, patteriasennuksiin ja pinta-asennuksiin, saamme talotekniset työt sidottua paikkaan ja aikaan yhdessä rakennusteknisten töiden työvaiheiden kanssa”, Koskenvesa sanoo.
Koska talotekniikkaurakoitsijoilla on paras osaaminen yksityiskohtaisesta aikataulu- ja resurssisuunnittelusta ja kunkin kohteen erityistarpeista, ei Taloteknisten töiden aikataulutus -ohjeessa ole haluttu mennä päätehtäviä ja työvaiheita tarkempiin työtuntimenekkitietoihin.
”Siksi ohjeessa ei ole eritelty esimerkiksi 800 mm:n eristämättömän kierresaumakanavan työmenekkiä, vaan työtuntimenekit on esitetty keskeisille työvaiheille työntekijätunteina bruttoneliötä kohti. Työmenekkien perusta on laskettu taloteknisten töiden työehtosopimuksen normituntien pohjalta. Laadittu tiedosto on testattu todellisten kohteiden tiedoilla. Näin saamme riittävällä tarkkuudella hyvän käsityksen siitä, millaisella tuntimäärällä kohteen aikataulusuunnittelun näkökulmasta keskeiset työvaiheet saadaan tehdyiksi.”
Anssi Koskenvesa muistuttaa, että Ratu Aikataulukirja 2024 sisältää myös tahtituotannossa käytettävän ammattilaisen tehollisen työmenekkitiedon T2+, jota käyttämällä voidaan mitoittaa tahdin työpaketit.
”Käyttämällä ammattilaisen tehollista aikaa T2+ esimerkiksi noin 75–80 prosenttia tahtiajasta meille jää riittävä kapasiteettipuskuri pelivaraksi yhdessä aikapuskurien kanssa.”
Mittaviiva teki uuteen Taloteknisten töiden aikataulutus -ohjeeseen liittyen myös tutkimuksen siitä, miten työmenekit ovat 20 vuodessa muuttuneet erityyppisissä rakennuskohteissa. Talotekniikan määrä on lisääntynyt, mutta samalla esimerkiksi työ-, liitos- ja kiinnitysmenetelmät ja laitteet ovat kehittyneet sekä esivalmisteisten talotekniikkahormi- ja muiden elementtien käyttö on kasvanut.
”Sähkötöiden menekki on kasvanut huomattavasti kaikissa rakennustyypeissä ja kaikkein voimakkaimmin toimistoissa. Myös LVV-töiden menekki on kasvanut toimistoissa, mutta vähentynyt kerrostaloissa. IV-töiden menekki on yllättäen pysynyt ennallaan”, Koskenvesa tiivistää tutkimuksen keskeiset havainnot taloteknisten työmenekkien muutoksista.
Päivitetyt työmenekit varmistavat, että Taloteknisten töiden aikataulutus tarjoaa ajan tasalla olevan työkalun nykyaikaisten runsaasti talotekniikkaa sisältävien rakennushankkeiden aikataulusuunnitteluun ja tuotannon johtamiseen.
Teksti: Sampsa Heilä