Musiikkitalo hyödyntää Rakennustiedon ympäristöluokitusta kiinteistöjohtamisen välineenä. Tuloksena on parempi energiatehokkuus, hallittu ylläpito ja jatkuva kehittäminen.
Helsingin Musiikkitalolle on myönnetty elokuussa 2024 Rakennustiedon ympäristöluokituksen Käyttö2023-kriteerien mukainen luokitus. Kolme tähteä on hieno saavutus paljon erikoistiloja ja -tekniikkaa sisältävälle kiinteistölle, jossa on korkeat vaatimukset sisäolosuhteille.
”Musiikkitalo on yksi maailman vilkkaimmista konserttitaloista, esimerkiksi viime vuonna meillä oli yli 1 300 tapahtumaa. Olemme ylpeitä ja onnellisia Rakennustiedon ympäristöluokituksen kolmen tähden luokitustasosta. Luokituksesta on meille kiinteistön ylläpidossa ja käytössä aivan konkreettista taloudellista hyötyä ja se auttaa meitä toiminnan jatkuvassa parantamisessa”, sanoo Musiikkitalon markkinointi- ja viestintäjohtaja Juha Paaso.
Musiikkitalossa on noin 1 700 hengen pääsalin lisäksi useita konserttisaleja sekä toimisto-, opetus-, kokous- ja muita tiloja. Rakennuksessa työskentelee noin 450 henkeä ja opiskelee paljon Sibelius-Akatemian opiskelijoita.
”Musiikkitalo oli yhtenä pilottikohteena mukana jo Rakennustiedon ympäristöluokituksen Käyttö-kriteerien kehittämisessä ja saavutti pilottivaiheessa kaksi tähteä vuonna 2019. Ympäristöluokitusta ja kehityssuosituksia hyödyntämällä on saavutettu merkittävä parannus kolmeen tähteen muun muassa energiatehokkuutta parantamalla, päästöttömällä energianhankinnalla, vesikalusteiden säädöllä, ylläpidon menettelyjen kehittämisellä sekä laadukkaalla jätehuollolla ja kierrätyksellä”, kertoo Musiikkitalon YL-konsulttina toiminut Timo Rintala Sustera Oy:stä.
Energiatehokkuutta on parannettu esimerkiksi aurinkopaneelijärjestelmällä, joka tuottaa noin kuusi prosenttia kiinteistön koko sähkönkulutuksesta, sekä hukkalämmön talteenotolla kolmella lämpöpumpulla.
”Lämpöpumpuilla hukkalämmöstä talteen saatava energia kattaa noin 25 prosenttia kiinteistön lämmöntarpeesta ja 35 prosenttia jäähdytysenergian tarpeesta. Myös sisäilman korkea laatutaso ja esteettömyys ovat olleet myötävaikuttamassa luokitustason paranemiseen”, Rintala mainitsee.
Hän kertoo Musiikkitalon päivittäneen myös energiatodistuksensa kehitystoimenpiteiden jälkeen.
”E-luku 150 on tämänkaltaiselle erikoiskiinteistölle todella hyvä taso kuten myös energialuokka B. Rakennus täyttää myös taksonomian osalta parhaan 15 prosentin vaatimuksen.”
Sisäolosuhteiden energiatehokas hallinta on Musiikkitalossa vaativaa, sillä esimerkiksi pääsalissa ilman on vaihduttava kahdeksan litraa sekunnissa jokaista 1 700 hengen käyttäjää kohden, ja ilmalämmitteisessä ja -jäähdytteisessä rakennuksessa myös soittimien vaatima ilmankostutus kuluttaa paljon energiaa.
”Rakennuksessa on valtavan paljon neliöitä ja kuutioita, joiden sisään puhallettavaa ilmaa on kostutettava, jotta soittimet pysyvät kunnossa. Talvella ulkoilma on käytännössä rutikuivaa ja siihen pitää lisätä paljon vettä höyrystämällä, mikä vaatii paljon energiaa”, Rintala huomauttaa.
”Toivottavasti viiden vuoden aikajänteellä Musiikkitalo saa neljännen tähden. Uusia kehitysaskelia on koko ajan suunnitelmissa ja työn alla.”
Rintala kertoo odottavansa mielenkiinnolla, miten Rakennustiedon ympäristöluokituksen Käyttö-kriteeristön hyödyntäminen lähtee yleistymään.
”Rakennustiedon ympäristöluokituksesta on yhdeksässä vuodessa tullut käytännössä kansallinen ympäristöstandardi ja määrittely rakennushankkeen ympäristöasioiden hallintaan. Käyttö2023-kriteeristö on nyt ollut käytössä noin vuoden, ja se tarjoaa paljon mahdollisuuksia rakennusten käytön ja ylläpidon kehittämiseen koko elinkaaren aikana.”
Suomalaisen rakennus- ja kiinteistöalan yhdessä kehittämä Rakennustiedon ympäristöluokitus on saavuttanut vankan jalansijan suomalaisessa rakentamisessa.
”Rakennustiedon YL-luokituksella on ohjattu jo yli 400 rakennushanketta. Se tukee rakennusten ympäristövastuullista suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa koko niiden elinkaaren ajan”, YL-luokituksen tuotepäällikkö Petri Jaarto Rakennustiedosta sanoo.
”Rakennustiedon ympäristöluokitus on tarkoitettu rakennushankkeiden tilaajille ja rakennuttajille, jotka haluavat rakentaa ympäristövastuullisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Tilojen käyttäjät voivat saada tietoa rakennuksen ympäristösuorituskyvystä ja tehdä valintoja sen perusteella. Rahoituslaitokset voivat hyödyntää luokitusta riskiarvioissaan”, Jaarto tiivistää YL-luokituksen hyödyt eri osapuolille.
”Toiminnan vastuullisuus on muodostumassa yhä keskeisemmäksi menestystekijäksi kaikille kiinteistö- ja rakennusalan osapuolille, sekä yksityisille että julkisille toimijoille. Rakennetun ympäristön merkitys hiilineutraalin yhteiskunnan saavuttamisessa on suuri niin kansantaloudellisesti, sosiaalisesti kuin ilmastonmuutoksenkin näkökulmasta – juuri tähän muutokseen vastuullisen kiinteistöliiketoiminnan tueksi Rakennustiedon ympäristöluokitus tarjoaa suomalaisiin olosuhteisiin sovitetun ohjaustyökalun”, liiketoimintajohtaja Kai Renholm Rakennustiedosta korostaa.
