Rakennustieto jatkaa rakentamislain seurantaa

Uudet rakennukset rakennettava vähähiilisiksi

• Vähähiilisyys –rakennus on suunniteltava ja rakennettava sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi.
• Ilmastoselvitys – uuden rakennuksen hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen raportointi. Ilmastoselvitys on toimitettava lopputarkastuksen yhteydessä, jos rakennuslupa on haettu 1.1.2026 tai sen jälkeen.
• Hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen arviointi – katettava rakennuksen elinkaari. Arviointi sisältää mm. rakennusmateriaalit, niiden kuljetuksen, mahdolliset purkutyöt ja rakennustyöt sekä rakennuksen elinkaaren aikaisen energiankulutuksen. Arvioinnissa on käytettävä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää sekä kansallisen päästötietokannan tietoja tai muita arviointimenetelmän mukaisia ympäristöominaisuustietoja. Hiilijalan- ja kädenjäljen arvioinnista ja ilmastoselvityksen laatimisesta ja toimittamisesta on annettu ympäristöministeriön asetus, jota jouduttaneen lähivuosina tarkentamaan EU-säännösten muuttumisen takia.
• Raja-arvot – uuden rakennuksen hiilijalanjälki ei saa ylittää käyttötarkoitusluokittain säädettyä raja-arvoa kuin erityistilanteissa. Uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvojen on perustuttava rakennuksen koko elinkaaren aikana tapahtuvaan energian ja materiaalien kulutukseen. Valtioneuvoston asetus uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista tuli voimaan 9.1.2026. Raja-arvot kiristyvät 1.1.2029. Kunta ei voi rakennusjärjestyksellään säätää kireämpiä raja-arvoja, mutta kunnan tekemissä sopimuksissa (mm. tontinluovutus) voidaan tehdä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa.

Mitkä kohteet tarvitsevat ilmastoselvityksen?

• Asuinkerrostalot ja rivitalot
• Liikerakennukset, paitsi alle 2000 neliömetrin päivittäistavarakaupat
• Toimistorakennukset
• Hoitoalan rakennukset
• Liikerakennukset (mm. tavaratalo, kauppakeskus, myymälärakennus, myymälähalli)
• Kulttuurirakennukset (teatteri, elokuvateatteri, taidegalleria, näyttelyhalli, ooppera-, konsertti- ja kongressitalo, kirjasto, arkisto, museo)
• Opetusrakennukset ja päiväkodit
• Majoitusliikerakennukset, asuntolat
• Lämmitetyltä nettoalaltaan yli 1000 neliömetrin varastorakennus, liikenteen rakennus, uimahalli ja jäähalli
• Muut liikuntahallit

Muilta rakennuksilta (esim. omakotitalot, kesämökit, maatalousrakennukset, teollisuuden rakennukset ja kirkot) ilmastoselvitystä ei vielä vaadita. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin myötä ilmastoselvityksen laatimisvelvollisuus laajenee 1.1.2028 yli 1000 m2 ei-asuinrakennuksiin ja 1.1.2030 kaikkiin uusiin rakennuksiin erillispientalot mukaan lukien.

Ilmastoselvitys toimitetaan lopputarkastuksen yhteydessä.

Kansallinen päästötietokanta hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkitiedoille

Kansalliseen päästötietokantaan (CO2data) kerätään tietoja, joita tarvitaan rakennuksen ja rakennuspaikan vähähiilisyyden arvioinnissa.

Kansallista päästötietokantaa ylläpitää Syke (Suomen ympäristökeskus).

Rakennustuoteluettelo

Ilmastoselvitysasetuksessa säädetään lisäksi rakennustuoteluettelon toimittamisvelvollisuudesta. Velvoite rakennustuoteluettelon esittämiseen koskee samoja uudisrakennustyyppejä kuin ilmastoselvitysvelvollisuuskin.

Lupaa haettaessa toimitetaan luettelo tiedossa olevista rakentamiseen käytettävistä rakennustuotteista ja niiden kappalemääristä, massoista ymv. Rakennustyön valmistuttua toimitetaan tiedot rakentamisessa käytettyjen rakennustuotteiden määristä. Tiedot toimitetaan koneluettavassa muodossa.

Rakennuksen elinkaariominaisuuksista uusi olennainen tekninen vaatimus

Rakennukset on suunniteltava ja rakennettava käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi sekä tavoitteelliselta tekniseltä käyttöiältään pitkäikäiseksi. Suunnittelussa on huomioitava

Kiertotalouden edistäminen rakentamisessa

Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys on tehtävä rakentamis- tai purkamislupaa haettaessa tai tehtäessä purkamisilmoitus. Tiedot ilmoitetaan Syken ylläpitämään Rapu-selvitystietojärjestelmään. Selvitys on päivitettävä hankkeen valmistuttua. Selvityksen on sisällettävä:

• Korjausrakentamis- tai purkuhankkeessa tiedot syntyvien purkumateriaalien, vaarallisten jätteiden sekä rakennuspaikalta pois kuljetettavien maa- ja kiviaineksien määristä painona materiaalijakeittain. (ellei määrä vähäinen).
• Uudisrakentamishankkeessa (ei sisälly purkamista) aluksi arvio rakennuspaikalta pois kuljetettavien maa- ja kiviaineksien määrästä ja lopuksi tiedot toteumasta sisältäen uudisrakentamisen rakennusjätteet.

Taustalla on EU:n asettama rakennus-ja purkujätteen 70 prosentin materiaalihyödyntämisaste.‍‍

Rakentamisen uudet lupamenettelyt

• Rakennusluvan, toimenpideluvan tai ilmoituksen sijasta rakentamislupa (tai ei lupaa ollenkaan).
• Hakijan toiveesta erikseen päätös sijoittamisluvasta (mm. vanhentunut kaava, ei kaavaa, hanke poikkeaa kaavasta). Sijoittamislupa korvaa myös suunnittelutarveratkaisun.
• Puhtaan siirtymän hankkeita (pl. tuuli- ja aurinkovoima) mahdollista aloittaa jatkossa puhtaan siirtymän sijoittamisluvalla ilman kaavamenettelyä. Käynnissä on myös rakentamislain muutoshanke, jossa maanpuolustukselle tärkeille tuotantolaitoksille tuotaisiin vastaavantapainen ”ohituskaista”.
• Uusien rakennusten rakentamislupavelvollisuus määrittyy lähinnä rakennuksen koon perusteella (pienempi kuin 30 m2/120m3 ei tarvitse lupaa). Kuntien mahdollisuutta muuttaa rakentamislupakynnystä rakennusjärjestyksellään on rajattu. Yksittäistapauksissa rakentamislupaa saatetaan silti vaatia rakentamislain 42 § 2 momenttiin vedoten.
• Korjaamiseen tarvitaan rakentamislupa mm. käyttötarkoitusta olennaisesti muutettaessa, olennaisimpia ominaispiirteitä korjatessa tai kun suojeltua tai arvokasta rakennusta korjataan merkittävästi.
• Rakentamisluvan voi jatkossa saada ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista, mutta käyttöönottovaiheessa tontin on oltava rekisteröity.
• 1.1.2026 alkaen rakentamisluville 3 kk käsittelyaika (puhtaan siirtymän sijoittamisluvat ja poikkeuksellisen/erityisen vaativat rakentamishankkeet 6 kk) hakemuksen valmistumisesta lukien. Jos kunta ylittää aikarajan, sen on palautettava hakijalle 20 % lupamaksusta jokaiselta viivästyneeltä kuukaudelta, ellei viivästys johdu hakijasta. Rakennusvalvonnan kanssa on jatkossa tärkeää sopia ennakkoneuvotteluissa hyvissä ajoin, mitä liitteitä rakennusvalvonta hakijalta vaatii.
• Valitusoikeudet muuttuvat hiukan: keskeisin muutos on, että museoviranomaisen valitusoikeus supistuu kaikista suojelukohteista vain valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviin kohteisiin.
• Enintään 3 kk paikallaan pidettävät tapahtumarakenteet eivät ole luvanvaraisia.

Purkamiseen helpotuksia

• Mahdollisuus purkamisluvalle laajenee – rakennuksen saa purkaa, ellei se ole lain nojalla suojeltu tai kaava estä sen purkamista. Yli 13 vuotta vanha kaava katsotaan vanhentuneeksi. Kaavojen ulkopuolella purkaminen ei saa haitata alueidenkäytön järjestämistä eikä vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
• Jos purkaminen johtaa edes vähäiseen purkumateriaalien uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen, ei-suojellun rakennuksen saa purkaa, jos rakennus sijaitsee kunnassa, jossa rakennukset ovat menettäneet suurimman osan arvostaan, rakennukselle ei ole enää osoitettavissa käyttötarkoitusta ja sen kunto ja korjausmahdollisuudet ovat huonot.
• Kunnanvaltuuston päätöksellä voidaan myöntää lupa kunnan omistamalle suojelurakennukselle, jolla ei ole valtakunnallista arvoa, jos rakennus ei ole mielekkäästi enää korjattavissa, huono kunto on vienyt sen kulttuurihistoriallisen arvon ja purkumateriaalia pystytään hyödyntämään. Rakennuksen on tullut olla kunnan tai kuntaomisteisen yhtiön omistuksessa vähintään kymmenen vuotta.
• Purkumateriaalin ja rakennusjätteen käsittelyn osalta huomioitava uudet rakentamislain säännökset ja uusi asetus purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä.

Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

• Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje laaditaan vain uudiskohteille.
• Rakennuskohteen omistajan olisi vastattava ohjeen ylläpitämisestä ajan tasalla (kirjauksia voi tehdä myös yrittäjä).
• Digitaalista käyttö-ja huolto-ohjetta ei kuitenkaan rekisteröitäisi Ryhtiin, vaan omistaja säilyttää informaation (ei valvota).

Pätevyyksien toteaminen yhtenäistyy

• Suunnittelu-ja rakennustyön johtotehtäviin tuli aiemman neliportaisen vaativuusluokittelun sijaan pääosin viisiportainen luokittelu. 
• Vaativuusluokat kuvataan tarkemmin asetuksella; uusina aloina mukaan ovat tulleet kalliorakentaminen, akustiikkasuunnittelu ja maisemarakentaminen.
• Tavanomaisessa, vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä suunnittelijalta vaaditaan ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella osoitettu pätevyys. (Laki rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta 812/2023). Rakentamislain 83 §:ssa kuvataan pätevyyteen tarvittavat koulutus- ja kokemusvaatimukset. Tavanomaisessa suunnittelutehtävässä ei ole kokemusvaatimusta.
• Rakennussuunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyden arviointi kunnissa päättyy ja valtuutetut toimijat alkavat myöntää todistuksia erilaisista pätevyyksistä. Siirtymäkauden järjestelynä ympäristöministeriö on päätöksellään hyväksynyt kaikki kuntien 1.1.2020 - 31.12.2024 hyväksymät suunnittelijat ja työnjohtajat toimimaan vastaavissa tehtävissä vaativuusluokan ja rakentamiskohteen käyttötarkoituksen osalta ajan 1.1.2025 - 1.1.2027.
• Rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin arvioida, riittävätkö ilmoitetun suunnittelijan tai työnjohtajan tosiasialliset ajankäytölliset voimavarat tehtävän suorittamiseen. 
• Esityksen keskeisenä tavoitteena on rakennusvalvontojen hallinnollisen työn keventäminen ja toiminnan tehostaminen. Samalla asiantuntijoiden pätevyyksien toteaminen eri tehtäviin ja pätevyystasoihin yhtenäistyy.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (Ryhti)

Lain tavoitteena luoda valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, joka koostuu alueidenkäytön tietovarannosta ja rakennustietovarannosta (rakennus- ja alueidenkäytön suunnitelmatiedot).

Kunnan on toimitettava järjestelmään sähköisenä: 

• Tiedot aloitusilmoituksesta tai aloituskokouksesta, pohjakatselmuksesta, sijaintikatselmuksesta, osittaisesta loppukatselmuksesta ja loppukatselmuksesta.
• Rakentamislupapäätös liitteineen, maisematyölupapäätös, purkamislupapäätös, poikkeamislupapäätös, rakennuksen suunnitelmamalli, rakennuksen toteumamalli.

Yhden luukun palvelut

SYKE ylläpitää Ryhtiä ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmän julkista tietopalvelua sekä ympäristötieto-kantaa.

Tavoitteena digitaalinen kaksonen – rakennuksen suunnitelma- ja toteumamalli

• Tavoitteena on aikaansaada rakennetun ympäristön ”digitaalinen kaksonen”, joka on sähköiseen muotoon saatettu, tallennettu ja ajantasaisesti täydentyvä tiedosto.
• Haettaessa rakentamislupaa 1.1.2026 alkaen viranomaiselle tulee toimittaa ”lupakuvien” lisäksi joko rakennussuunnitelmia vastaava suunnitelmamalli tai asetuksen liitteissä määritellyt rakennushankkeen keskeiset tiedot koneluettavassa muodossa. 
• Koneluettavassa muodossa toimitetaan vanhojen RH-lomakkeiden sisältämien tietojen lisäksi erinäisiä tietoja rakennuksesta (mm. hissien, latauspisteiden ja auto- ja polkupyöräpaikkojen määristä).
• Toisin kuin asemapiirros, suunnitelmamalli rajautuu rakennuspaikan rajoihin. Jos rakennuspaikkaa ei muuteta (esim. korjausrakentaminen vanhojen seinien sisällä), rakennuspaikan tietomallia ei tarvitse toimittaa.
• Kyky vastaanottaa ja käsitellä kolmiulotteisia suunnitelmamalleja vaihtelee kunnittain ja ainakin alkuvuoden 2026 aikana useimmat kunnat edellyttävät, että koneluettavat tiedot toimitetaan täyttämällä lupahallintojärjestelmän lomake.
• Rakennustyön valmistuttua rakennusvalvontaan on toimitettava toteutuneen rakennuksen mukaisesti päivitetyt tiedot (toteumamalli tai vastaavat tiedot).
• Kunta välittää tiedot Ryhtiin luvanvaraisista hankkeista.
• Suunnitelma- ja toteumamallien sisällöstä sekä koneluettavista tiedoista säädetään tarkemmin asetuksella. 
• Esityksen keskeisenä tavoitteena on rakennusvalvontojen hallinnollisen työn keventäminen ja toiminnan tehostaminen.

Rakennussuojelua koskevaa korvaussääntelyä täsmennetty

• Rakentamisen perustuttava kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin, historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kulttuuriympäristöjä ei turmella.
• Mahdollistetaan myös uusien arvorakennusten ja uusien kulttuuriympäristöjen syntyminen.
• Rakennussuojelun suhde purkamis- ja poikkeamislupamenettelyihin säilyisi entisenlaisena. 
• Rakennussuojelua koskevaa korvaussääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi: 
• Rakennuksen omistajalla olisi
  
  1) oikeus täyteen korvaukseen valtiolta, jos rakennusta ei suojelupäätöksen vuoksi voi käyttää kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla,
  
  2) oikeus korvaukseen haitasta ja vahingosta, joka johtuisi suojelupäätöksen edellyttämistä rakennuksen erityispiirteiden hoitoa koskevista toimenpiteistä (haitan ja vahingon oltava vähäistä suurempi)
• Korvattavaksi voisi tulla muun muassa suojellun kiinteän sisustuksen entisöimiseen ja ylläpitoon liittyviä kustannuksia (ei tavanomainen kunnossapito).