Rakennukset rakennettava vähähiilisiksi

Mitkä kohteet tarvitsevat ilmastoselvityksen?

Kansallinen päästötietokanta hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkitiedoille

Kansalliseen päästötietokantaan (CO₂data) kerätään tietoja, joita tarvitaan rakennuksen ja rakennuspaikan vähähiilisyyden arvioinnissa. Kansallista päästötietokantaa ylläpitää Syke (Suomen ympäristökeskus).

Kansallisen päästötietokannan tulee sisältää tiedot:

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja materiaaliselosteesta

Asetus ilmastoselvityksestä ja asetus materiaaliselosteesta on päätetty yhdistää ja ne ovat palautuneet lausuntokierroksen jälkeen jatkovalmisteluun.

Rakennuksen elinkaariominaisuuksista uusi olennainen tekninen vaatimus

Rakennukset on suunniteltava ja rakennettava käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi sekä tavoitteelliselta tekniseltä käyttöiältään pitkäikäiseksi.

Kiertotalouden edistäminen rakentamisessa

Rakennuslupa ja toimenpidelupa yhdistetään yhdeksi rakentamisluvaksi

• Rakennuslupa ja toimenpidelupa yhdistetään yhdeksi rakentamisluvaksi.
• Hakijan toiveesta erikseen päätös sijoittamisluvasta (mm. vanhentunut kaava, ei kaavaa, hanke poikkeaa kaavasta).
• Erityisesti puhtaan siirtymän hankkeita (pl. tuulivoima) mahdollisuus aloittaa jatkossa sijoittamisluvalla ilman kaavamenettelyä. Puhtaan siirtymän sijoittamisluvan edellytyksistä ja valitusoikeuksista lisätään korjaussarjan yhteydessä säännökset.
• Uusien rakennusten rakentamislupavelvollisuus määrittyy lähinnä rakennuksen koon perusteella (pienempi kuin 30 m²/120m³ ei tarvitse lupaa).
• Korjaamiseen tarvitaan rakentamislupa mm. käyttötarkoitusta olennaisesti muutettaessa, olennaisimpia ominaispiirteitä korjatessa sekä suojeltua tai arvokasta rakennusta korjataan merkittävästi.
• Rakentamisluvan voi jatkossa saada ennen tonttijaon laatimista ja tontin lohkomista, mutta käyttöönottovaiheessa tontin on oltava rekisteröity.
• Rakentamisluville 3 kk käsittelyaika (puhtaan siirtymän sijoittamisluvat ja poikkeuksellisen ja erityisen vaativat rakentamishankkeet 6 kk) hakemuksen valmistumisesta lukien; myöhästyminen tuo mahdollisuuden hakea lupamaksun palautusta loppukatselmuksen jälkeen. Käsittelyaikatakuu tulee voimaan vasta 1.1.2026 alkaen.
• Valitusoikeudet muuttuvat hiukan: keskeisin muutos on, että museoviranomaisen     valitusoikeus supistuu kaikista suojelukohteista vain valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviin kohteisiin.
• Enintään 2 kk paikallaan pidettävät tapahtumarakenteet eivät tulekaan luvanvaraisiksi.

Purkuluvat – mahdollisuus purkamisluvalle laajenee

• Mahdollisuus purkamisluvalle laajenee – rakennuksen saa purkaa, ellei se ole lain nojalla suojeltu tai kaava estä sen purkamista. Yli 13 vuotta vanha kaava katsotaan vanhentuneeksi. Kaavojen ulkopuolella purkaminen ei saa haitata alueidenkäytön järjestämistä eikä vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
• Jos purkaminen johtaa edes vähäiseen purkumateriaalien uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen, ei-suojellun rakennuksen saa purkaa, jos rakennus sijaitsee kunnassa, jossa rakennukset ovat menettäneet suurimman osan arvostaan, rakennukselle ei ole enää osoitettavissa käyttötarkoitusta ja sen kunto ja korjausmahdollisuudet ovat huonot. (korjaussarjan lausuntopalautteen jälkeen tehty poliittinen linjaus, jossa edellytetään, että kaikki kolmesta edellytyksestä toteutuvat purettavan rakennuksen kohdalla)
• Kunnanvaltuuston päätöksellä voidaan myöntää lupa kunnan omistamalle suojelurakennukselle, jolla ei ole valtakunnallista arvoa, jos rakennus ei ole mielekkäästi enää korjattavissa, huono kunto on vienyt sen kulttuurihistoriallisen arvon ja purkumateriaalia pystytään hyödyntämään. Rakennuksen on tullut olla kunnan tai kuntaomisteisen yhtiön omistuksessa vähintään kymmenen vuotta.
• Asetus purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä tulossa voimaan 1.1.2025.

• Rakennuskohteen omistajan olisi vastattava ohjeen ylläpitämisestä ajan tasalla (kirjauksia voi tehdä myös yrittäjä).
  
• Digitaalista käyttö-ja huolto-ohjetta ei kuitenkaan rekisteröitäisi RYTJ:n, vaan omistaja säilyttää informaation (ei valvota).
  

Pätevyyksien toteaminen yhtenäistyy

• Suunnittelu-ja rakennustyön johtotehtäviin tulisi nykyisen neliportaisen vaativuusluokittelun sijaan pääosin viisiportainen luokittelu. 
• Vaativuusluokat kuvataan tarkemmin asetuksella; uusina aloina mukaan ovat tulleet kalliorakentaminen, akustiikkasuunnittelu ja maisemarakentaminen.
• Tavanomaisessa, vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä suunnittelijalta vaadittaisiin ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella osoitettu pätevyys. (Laki rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta 812/2023). Rakentamislain 83 §:ssa kuvataan pätevyyteen tarvittavat koulutus- ja kokemusvaatimukset. Tavanomaisessa suunnittelutehtävässä ei ole kokemusvaatimusta.
• Rakennusvalvontaviranomainen voisi lisäksi arvioida, riittävätkö ilmoitetun suunnittelijan tai työnjohtajan tosiasialliset ajankäytölliset voimavarat tehtävän suorittamiseen. 
• Esityksellä on tarkoitus siirtää rakentamisen asiantuntijoiden pätevyyteen liittyvät selvitykset rakennusvalvonnoista valtuutetun toimielimen tehtäväksi. 
• Toimielin myöntäisi selvitysten pohjalta asiantuntijalle määräajaksi todistuksen rakentamislaissa määriteltyyn suunnittelu- tai työnjohtotehtävään. 
• Esityksen keskeisenä tavoitteena on rakennusvalvontojen hallinnollisen työn keventäminen ja toiminnan tehostaminen. Samalla asiantuntijoiden pätevyyksien toteaminen eri tehtäviin ja pätevyystasoihin yhtenäistyy.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä (RYTJ)

Vaatimus digitaalisesta kaksosesta – rakennuksen suunnitelma- ja toteumamalli

• Tavoitteena on aikaansaada rakennetun ympäristön ”digitaalinen kaksonen”, joka on sähköiseen muotoon saatettu, tallennettu ja ajantasaisesti täydentyvä tiedosto (koneluettava tiedostomuoto).
• Lupavaiheessa viranomaiselle toimitettaisiin rakennussuunnitelmia vastaava suunnitelmamalli tai tiedot koneluettavassa muodossa. 
• Rakennuskohteen toteumamallin avulla suunnitteluvaiheen tiedot päivitetään vastaamaan toteutettua rakennusta (loppukatselmuksen yhteydessä rakennuksen omistaja toimittaa rakennusvalvontaan).
• Kunta välittää tiedot RYTJ:ään luvanvaraisista hankkeista.
• Laki sisältää säännökset velvoitteesta hakea rakentamislupaa pääpiirustustasolla tietomallimuotoisella suunnitelmalla, jossa on tiedot rakennuksesta ja rakennusosista. Myös rakennusluvan tietomallipohjaisuuden voimaantulo siirtyy vuoden 2026 alkuun.
• Suunnitelma- ja toteumamallien sisällöstä säädetään tarkemmin asetuksilla. 
• Esityksen keskeisenä tavoitteena on rakennusvalvontojen hallinnollisen työn keventäminen ja toiminnan tehostaminen.

Päävastuullisen toteuttajan vastuu – säännökset poistetaan kokonaan

Marinin hallitusohjelman kirjaukseen pohjautuneet, jo valmisteluvaiheessa merkittävästi muuntuneet säännökset päävastuullisen toteuttajan tehtävistä poistetaan rakentamislaista kokonaan.

Rakennussuojelua koskevaa korvaussääntelyä täsmennetään

• Rakentamisen perustuttava kulttuuriarvoja luoviin ja säilyttäviin ratkaisuihin, historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kulttuuriympäristöjä ei turmella.
• Mahdollistetaan myös uusien arvorakennusten ja uusien kulttuuriympäristöjen syntyminen.
• Rakennussuojelun suhde purkamis- ja poikkeamislupamenettelyihin säilyisi entisenlaisena. 
• Rakennussuojelua koskevaa korvaussääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi: 

• Rakennuksen omistajalla olisi
  
  1) oikeus täyteen korvaukseen valtiolta, jos rakennusta ei suojelupäätöksen vuoksi voi käyttää kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla,
  
  2) oikeus korvaukseen haitasta ja vahingosta, joka johtuisi suojelupäätöksen edellyttämistä rakennuksen erityispiirteiden hoitoa koskevista toimenpiteistä (haitan ja vahingon oltava vähäistä suurempi)
  
• Korvattavaksi voisi tulla muun muassa suojellun kiinteän sisustuksen entisöimiseen ja ylläpitoon liittyviä kustannuksia (ei tavanomainen kunnossapito).